Tunnista veritulpan oireet – nämä asiat kasvattavat riskiä - Terveys - Ilta-Sanomat

Älä koskaan ohita näitä veritulpan oireita – joka vuosi tuhannet suomalaiset sairastuvat

Husin mukaan Suomessa noin 5 500–11 000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain, ja neljäsosa kaikista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista.

Yleisimmin veritulppia esiintyy alaraajoissa ja keuhkoissa.

13.10. 12:03

Veritulpan oireet kannattaa tunnistaa ajoissa, varoittaa Helsingin yliopistollinen sairaala.

Tänään vietetään kansainvälistä veritulppapäivää, ja Hus muistuttaa, että veritulppaan sairastuminen on Suomessa hyvin tavallista. Husin mukaan Suomessa noin 5 500–11 000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain.

Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista, ja veritulpat vaikeuttavat myös perussairauksien tai esimerkiksi koronainfektion hoitoa.

Älä ohita näitä oireita

Käypä hoito -suosituksen mukaan yleisimmin veritulppia esiintyy alaraajoissa ja keuhkoissa.

Harvemmin niitä voi syntyä pään ja kaulan alueelle, yläraajoihin tai vatsan alueelle.

Husin mukaan nämä oireet kannattaa tunnistaa ajoissa:

■ Raajojen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena.

■ Sydämen ja keuhkojen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta.

■ Suoliston ja maksan eli vatsan alueen veritulpat oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina.

■ Aivoverisuonten veritulpat ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.

Raajojen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena.

Tukosten syntymiseen voi olla voimakas taipumus

Terveystalon sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi kertoi aiemmassa jutussamme, että tavallisimmin veritulppa kehittyy jalkaan, koska alaraajojen laskimot ovat alimmat. Veri pakkautuu niihin ja joutuu nousemaan ylös painovoimaa vastaan.

Suomi sanoi, että yläraajojen ja esimerkiksi aivolaskimoiden tukokset ovat harvinaisia, ja näissä tapauksissa taustalla on usein kasvain tai jokin muu tekijä, joka tukkii veren paluun sydämeen.

– Tai sitten ihmisellä on voimakas taipumus tukosten syntymiseen. Esimerkiksi: potilaalla on voimakas infektio päällä, hän on ylipainoinen ja käyttää e-pillereitä, erikoislääkäri kertoi.

Lue lisää: Älä koskaan ohita näitä veritulpan oireita – tuhansia tapauksia joka vuosi

Voimakkaat oireet ovat syy hakeutua välittömästi päivystykseen

Veritulppiin on tärkeää havahtua ja hakeutua hoitoon ajoissa. Joskus niiden oireena voi olla myös äkkikuolema.

– Lääkärin vastaanotolle tulisi hakeutua, jos ilmenee edellä kuvattuja oireita. Voimakkaissa oireissa tulee hakeutua välittömästi päivystykseen, Husin tiedotteessa kerrotaan.

Riskihenkilö on sellainen, jolla on aikaisemmin ollut tukos, hän on ylipainoinen, käyttää e-pillereitä, tupakoi tai on esimerkiksi sairauden takia vuodelevossa.

Veritulppia hoidetaan hyytymisen estolääkkeillä, jotka liuottavat hyytymän ja estävät uuden tulpan muodostumista. Hoitosukilla ja -hihoilla voidaan parantaa verenkiertoa.

– Hoito voi olla tilapäistä tai pysyvää riippuen vaaratekijöistä, Husin hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri, professori Riitta Lassila sanoo tiedotteessa.

Lue lisää: Keuhkoveritulppa vei Emmin, 19, talvella lähelle kuolemaa, nyt hän on tuore ylioppilas: ”Mitä tahansa outoja tuntemuksia ei kannata sivuuttaa”

Nämä kasvattavat tulppavaaraa

Joni Suomi luonnehti veritulppariskiä vähäiseksi, jos ihminen on perusterve, eikä hänellä ole tukoksille altistavia riskitekijöitä.

Riskitekijöitä ovat muun muassa aikaisemmin sairastettu veritulppa, lihavuus, ehkäisypillerit tai muu estrogeenihormonihoito, raskaus, pitkittynyt vuodelepo sekä lentomatkat.

– Riskihenkilö on sellainen, jolla on aikaisemmin ollut tukos, hän on ylipainoinen, käyttää e-pillereitä, tupakoi tai on esimerkiksi sairauden takia vuodelevossa. Samoin pitkät matkustamiset lisäävät riskiä.

– Mitä useampi näitä altistavia riskitekijöitä on, sitä suurempi on veritulpan riski, Suomi sanoi.

Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden.

Riitta Lassila muistuttaa, että veritulpan vaara kasvaa iän myötä.

– Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Taustalla voi olla periytyvä tukosalttius ja tyypillisesti riskitekijöitä on samaan ajankohtaan useita.

Jokainen voi ehkäistä veritulppien syntymistä

■ Huolehdi hyvästä nesteytyksestä.

■ Harrasta liikuntaa.

■ Noudata terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota.

■ Lopeta tupakointi.

■ Noudata lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.

Lähde: HUS

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?