Psykoterapeutti kertoo selvät merkit, milloin ahdistukseen on syytä hakea apua – moni havahtuu vasta fyysisten oireiden kautta

Myös fyysiset oireet voivat olla ensimerkki ahdistuneisuushäiriöstä.

Jos mikään ei tunnu miltään pitkään aikaan, ja koet epämääräisiä fyysisiä oireita, kyse voi olla ahdistuneisuushäiriöstä.

13.10.2021 15:54

Jokaiselle tulee elämässä vastaan kuormittavia aikoja, jolloin on täysin normaalia tuntea olonsa ahdistuneeksi.

– Tilapäinen ahdistus voi jopa lisätä suorituskykyä, kertoo psykoterapeutti Minna Tuominen.

– Jos sinua ahdistaa esimerkiksi se, ettet ole tehnyt töitäsi ja deadline lähestyy, tai et ole lukenut tulevaan tenttiin, ahdistus nostaa adrenaliinia ja saa sinut tekemään asioita.

Ahdistus tunteena ja ahdistuneisuushäiriö ovat kuitenkin hyvin erilaiset asiat.

Ahdistuneisuushäiriössä toimintakyky katoaa niin, että se haittaa tavallista arkielämää. Ihminen lamaantuu, mielen valtaavat ahdistus, huoli ja pelokkuus, sekä ilmaantuu erilaisia fyysisiä oireita.

– Monella on rinnassa koko ajan ahdistava tunne, joka ei lähde pois esimerkiksi sillä, että käy lenkillä tai juttelee jollekin.

Monella on rinnassa koko ajan ahdistava tunne, joka ei lähde pois esimerkiksi sillä, että käy lenkillä tai juttelee jollekin.

Nämä voivat olla ahdistuneisuushäiriön oireita

■ Jännittynyt, pelokas, hermostunut tai levoton olo pitkäkestoisesti.

■ Keskittymiskyvyttömyys ja vaikeus muistaa asioita. Esimerkiksi lukemiseen voi olla vaikea keskittyä.

■ Merkityksettömyyden tunteet, mikään ei tunnu miltään.

■ Unettomuus.

■ Fyysisiä oireita voivat olla ovat hikoilu, vapina, ahdistava tunne rinnassa, sydämentykytys, hengenahdistus sekä huimaus.

■ Oireet voivat ilmetä ahdistuskohtauksena tai jatkuvampana epämääräisenä olona.

■ Myös pahoinvointi, vatsaoireet, punastelu, raajojen ja käsien pistely tai puutuminen sekä pakonomainen virtsaamisen tarve voivat olla oireita ahdistuksesta.

Apua, miksi sydän tykyttää?

Tuominen sanoo, että moni havahtuu ahdistuneisuuteensa vasta fyysisten oireiden kautta.

– Joku saattaa säikähtää sitä, miksi sydän tykyttää eikä saa henkeä – ja vasta sen jälkeen tunnistaa ahdistuksen tunteena. Toisilla taas tunne tulee ennen fyysisiä oireita.

Univaikeudet ovat se merkki, josta moni huomaa, että voinnissa on tapahtunut jokin iso muutos.

Hyvin monella ahdistuneisuushäiriöstä kärsivällä on samaan aikaan univaikeuksia.

– Tyypillisesti on pitkittynyttä stressiä ja huonovointisuutta, ja sitten ihminen alkaa heräillä öisin tai ei nukahda enää ollenkaan. Univaikeudet ovat se merkki, josta moni huomaa, että voinnissa on tapahtunut jokin iso muutos.

On tyypillistä, että ahdistuneisuushäiriöstä kärsivällä on samaan aikaan vaikeuksia nukkumisessa.

Psykoterapeutti myös muistuttaa, että pitkittyneet uniongelmat ovat jo itsessään syy käydä lääkärissä.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat kasvussa

Tuominen on huomannut vastaanotollaan, että ahdistuneisuushäiriöt tuntuvat olevan yleistymään päin.

Saman ilmiön osoittavat Kelan tuoreimmat sairauspäivärahatilastot, joiden mukaan ahdistuneisuushäiriöt ovat kasvussa suomalaisilla.

Esimerkiksi epidemiatilanteen pitkittyminen, yhteiskunnallisen tilanteen jatkuva epävarmuus, sosiaalisten kontaktien poikkeuksellinen vähäisyys sekä siitä seurannut eristäytyneisyys ovat voineet lisätä ahdistuneisuusoireita, arvioivat tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja tutkija Riku Perhoniemi Kelan tiedotteessa viime toukokuussa.

Lue lisää: Ahdistuneisuus kovassa kasvussa suomalaisilla – tunnista, viittaavatko oireesi jo häiriöön

Tuominen kertoo, että yhteistä ahdistuneisuushäiriön puhkeamiselle on se, että ihminen on joutunut jo pitkään sinnittelemään vaikeassa tilanteessa.

– Taustalla on usein pitkäaikainen stressi, jota voi aiheuttaa esimerkiksi jatkuva huono kommunikaatio parisuhteessa tai epäselvä johtaminen töissä. Sitten jonain päivänä kamelin selän katkaisee vaikka auton hajoaminen, jota ei enää kestä.

Asiantuntija suosittelee menemään lääkäriin mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Tällainen ahdistus ei ole enää normaalia

Jos ahdistuneisuus on jo saanut tunteet jumittumaan, omaa tilaa voi olla vaikea arvioida.

– Pitkittyneessä tilanteessa moni ajattelee, että ”minun elämäni nyt on tällaista”. Mutta ei elämän tarvitse olla sellaista, ettei mikään tunnu miltään tai että kaikki tuntuu pahalta.

Ammattiapua on syytä hakea, jos et ole kuukauteen tuntenut mitään iloa, eikä mikään piristä.

Psykoterapeutti kehottaa menemään lääkäriin mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

– Ammattiapua on syytä hakea, jos et ole kuukauteen tuntenut mitään iloa, eikä mikään piristä. Esimerkiksi ystävän tapaaminen ei tee sinua iloiseksi, tai et enää tiedä, mistä ruoasta tykkäät. Jos mikään ei tunnu miltään, tai tunnet vain ahdistusta.

Ajoissa avun piiriin hakeutuminen ennustaa, ettei ahdistuneisuushäiriö pääse pitkittymään.

– Aina ei tarvita pitkää terapiaa, vaan apu voi löytyä 5–10 kerran lyhytterapiasta, jossa tehdään myös hengitysharjoituksia ja mielikuvatyöskentelyä. Moni asiakkaani on puolen vuoden jälkeen sanonut, että elämä on ihan erilaista kuin ennen.

Näin voit lievittää ahdistuksen tunnetta

■ Maadoita itsesi. Istu tukevasti jalkapohjat lattiaa vasten ja kiedo kädet ympärillesi.

■ Pidä käsistäsi kiinni ja hengitä syvään muutaman kerran.

■ Voit myös silittää itseäsi myötäkarvaan ja sanoa ”ei mitään hätää” ja ”kaikki järjestyy”.

■ Aivot uskovat paremmin, kun sanot lauseet ääneen.

■ Jos elät vaikeaa elämänjaksoa, voit ottaa esimerkiksi aamurutiiniksi, että hengität syvään, silität itseäsi käsistä ja sanot, että kaikki järjestyy.

■ Kun olet ikään kuin itse itsesi puolella, pääset eteenpäin ajatuksista, ettei mistään tule mitään tai ettei kukaan voi sinua auttaa.

■ Sisäisen puheen voima on valtava: jos hoet itsellesi, että elämäsi tulee aina olemaan yhtä kurjaa, alat uskoa siihen, ja jumi vahvistuu.

■ Jos kärsit ahdistuksen tunteen sijaan varsinaisesta ahdistuneisuushäiriöstä, pelkkä itsehoito ei usein auta vaan tarvitaan ammattiapua.

Lähde: Psykoterapeutti Minna Tuominen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?