Väsymys voikin olla merkki muistisairaudesta – oireet saatetaan sekoittaa työuupumukseen

Alkava muistisairaus voidaan helposti sekoittaa työuupumukseen. Tarkkaavaisuutta tarvitaan erityisesti työterveydessä, sillä aikainen diagnoosi parantaa sairastuneen ennustetta huomattavasti.

27.9.2021 16:34

Työterveydessä tulisi kiinnittää enemmän huomiota alkavien muistisairauksien erottamiseksi työuupumuksesta ja masennuksesta, sillä työelämässä muistisairaus näkyy usein ensimmäisenä väsymyksenä.

Tätä mieltä on neurologian erikoislääkäri ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Merja Hallikainen tuoreessa Nutricia Medicalin muistisairauksien hoitoa käsittelevässä tiedotteessa.

Työuupumus, eli tuttavallisemmin burn out on ollut näkyvästi tapetilla jo ennen koronapandemiaa. Joka neljäs kertoo kokevansa Suomessa työstressiä. (TTL)

Alkavassa muistisairaudessa työhön menee entistä enemmän aikaa. Kun se ei siltikään suju, esiin nousevat väsymyksen ja uupumuksen oireet. Myös työkaverit huomaavat, että työn jälki muuttuu.

– Toiminta muuttuu jollakin tapaa erilaiseksi. Oma-aloitteisuus vähenee. Tutut rutiiniasiat voivat onnistua pitkäänkin, mutta monimutkaisemmat tehtävät tuottavat vaikeuksia, Hallikainen kuvailee.

Tutut rutiiniasiat voivat onnistua pitkäänkin, mutta monimutkaisemmat tehtävät tuottavat vaikeuksia.

Oireet ovat samansuuntaisia työuupumuksen kanssa. Siksi Hallikaisen mukaan työuupumusta epäiltäessä tulisi aina tutkia myös, voisiko kyse olla sittenkin kognition heikkenemisestä ja varhaisen vaiheen muistisairaudesta.

Työikäinen muistisairas voi saada virheellisesti diagnoosikseen myös masennuksen. Virheelliset diagnoosit hidastavat muistisairauden toteamista ja siten vaikeuttavat hoitoa.

Muistisairauksien tyypilliset käytösoireet:

  • Masennus

  • Apatia

  • Levottomuus

  • Ahdistuneisuus

  • Vaeltelu

  • Harhaisuus

  • Persoonallisuuden muuttuminen

  • Uni- ja valverytmin häiriöt

Lähde: Muistiliitto

Hallikainen kertoi IS:lle syyskuussa, että muistisairauden oireet voivat olla työikäisillä hyvin monenlaisia ja monenkirjavia. Kyse voi olla muistisairaudesta, jos jatkuvasti joutuu kysymään työkaverilta asioita, uuden oppiminen tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja erilaiset toimintaohjeet käyvät yli ymmärryksen.

Kyse voi olla muistisairaudesta, jos jatkuvasti joutuu kysymään työkaverilta asioita, uuden oppiminen tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja erilaiset toimintaohjeet käyvät yli ymmärryksen.

Käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, kuten mielialan ailahtelut ja epäluuloisuus saattavat puolestaan viitata otsa-ohimolohkorappeuman aiheuttamaan muistisairauteen.

Sairaudet voivat vaikuttaa myös ratkaisun- ja päätöksentekoon: Aloitekyky ja kommunikaatiotaidot heikkenevät tai vetäydytään työyhteisöstä kokonaan.

Työterveydestä työikäisiä voitaisiin ohjata seulontatutkimuksiin matalalla kynnyksellä, Hallikainen huomauttaa. Työikäisiksi katsotaan enintään 65-vuotiaat.

– Jos on itse huolissaan, tai jos työtoverit, läheiset tai esimies huolestuvat, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa tehdään asianmukaiset perusselvittelyt laboratoriotutkimuksineen.

Lue lisää: Tällainen työ saattaa ehkäistä dementiaa

Yleisimmät muistisairaudet Suomessa ovat Alzheimerin tauti (n. 60–70 %), verisuoniperäinen muistisairaus (n. 15–20 %) ja niiden yhdistelmä. Lisäksi Suomessa esiintyy Lewyn kappale -tautia sekä otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta.

Kaikkiaan Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä. Vuosittain diagnoosin saa 14 500 suomalaista. Työikäisiä muistisairaita Suomessa on 7 000. Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin niin sairastuneen kuin hänen perheensäkin elämään.

Koronapandemia on omalta osaltaan hankaloittanut muistisairauksien varhaista toteamista, Helsingin Muistiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Teija Mikkilä totesi STT:lle viime tiistaina. Hän arvioi, että pandemian loppuessa odotettavissa on runsaasti viivästyneitä diagnooseja.

Mikkilä muistuttaa, että vaikka muistisairauksien riskiä pystyy omilla elintavoillaan alentamaan, sitä ei pystytä täysin ehkäisemään.

– Kuka tahansa meistä voi sairastua. Taudin kehittymisen kannalta olennaista on pystyä selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mistä oireet johtuvat, hän kertoo STT:lle.

Kuka tahansa meistä voi sairastua.

Varhaisessa vaiheessa todettua tautia pystytään pitämään lievässä vaiheessa pidempään.

– Työikäisillä Alzheimerin tauti on merkittävin muistisairaus, ja siihen on olemassa lääkehoito, joka on ihan ykkösjuttu. Ja kun diagnoosi tulee, ihminen saa asianmukaisen tuen ja neuvonnan. Sillä tavalla pystytään parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä.

Kun diagnoosi tulee, ihminen saa asianmukaisen tuen ja neuvonnan.

Riskitekijöitä muistisairauksille ovat korkea verenpaine, korkeat sokeriarvot, ylipaino, liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi, vähäinen liikunta, ja heikkolaatuinen ravitsemus.

Monipuolinen ruokavalio, liikunta ja sosiaalisuus ovat puolestaan parasta lääkettä ehkäisemään muistisairauksia ja ylläpitämään tiivistä hermoverkkoa.

Muistisairauksista opitaan jatkuvasti myös enemmän. Duodecim kertoi viime keskiviikkona BMJ-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan autojen tai junien melulle kotonaan altistuvat sairastuisivat dementiaan 16–20 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät altistuneet melulle kotonaan.

Tulokset perustuvat 1,9 miljoonan yli 60-vuotiaan tietoihin vuosilta 2004–2017. Kaikkiaan hieman yli 100 000 osallistujaa sairastui kymmenen vuoden keskimääräisen melualtistuksen aikana.

Lue lisää: Tietty asia kotona saattaa altistaa dementialle – voi olla merkittävä riskitekijä

Alkavan muistisairauden oireita:

  • Hahmottaminen vaikeutuu, eikä esimerkiksi tekstin lukeminen suju kuten ennen

  • Paikkojen ja reittien löytäminen vaikeutuu

  • Persoonallisuus muuttuu, mieliala vaihtelee, ailahtelu ja epäluuloisuus, impulsiivisuus, harkitsemattomat päätökset

  • Sosiaalinen vuorovaikutus muuttuu tahdittomaksi

  • Vetäytyminen työyhteisössä

  • Toistuva unohtelu, jota ei itse huomaa

  • Erilaiset kömmähdykset, joita muut joutuvat paikkaamaan

  • Uusien asioiden, kuten tietokoneohjelmien oppinen vaikeutuu

  • Aloitekyky heikkenee

  • Toimintaohjeiden noudattaminen on vaikeaa

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?