Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa saattavat alkaa kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
– Tästä syystä riskitekijät keski-iässä tai jo varhaisemmissa elämänvaiheissa ovat saaneet entistä enemmän huomiota, THL:n sivuilla todetaan.
Useimmiten muistisairaudet kehittyvät elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Elintapoja kannattaa muokata aivoille suotuisaan suuntaan jo hyvissä ajoin, sillä esimerkiksi ravinto ja liikunta vaikuttavat aivojen terveyteen läpi elämän.
Kaikkiin riskitekijöihin ei tietenkään ole mahdollista vaikuttaa, sillä korkea ikä on yhä Alzheimerin taudin tärkein riskitekijä. Yksilötasolla ei myöskään voi tietää, miten paljon geenit vaikuttavat.
”Se on jo suuri saavutus, jos taudin alkua voisi lykätä eteenpäin.
Geriatrian professori Miia Kivipelto Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Itä-Suomen yliopistosta kertoi aiemmassa jutussamme, että vaikka sairastumista ei voisikaan täysin välttää, omilla valinnoilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet siirtää muistihäiriöiden ilmaantumista myöhempiin ikävuosiin.
– Se on jo suuri saavutus, jos taudin alkua voisi lykätä eteenpäin. On hyvin eri asia saada Alzheimer yli 80-vuotiaana kuin vaikka 65-vuotiaana, professori sanoi.
Lue lisää: Huippututkijan 7 keinoa – aivoista voi tehdä vastustuskykyisemmät Alzheimerin taudille
Muistiliitto kannustaa panostamaan aivoterveellisiin elämäntapoihin, sillä ne voivat tuoda suojaa erityisesti niille, jotka kuuluvat perimältään korkeamman sairastumisriskin ryhmään.
– Yhdenkin riskitekijän karsiminen pienentää aivojen taakkaa, liiton sivulla kerrotaan.
Muistisairauden 13 riskitekijää
1. Korkea verenpaine
– Korkea verenpaine kovettaa suonia, mikä heikentää verisuonia ja vaikeuttaa hermosolujen hapensaantia sekä aivojen aineenvaihduntaa, kertoi muistisairauksiin perehtynyt neurologian erikoislääkäri, dosentti Kati Juva aiemmassa jutussamme.
– Jos verisuonet eivät ole hyvässä kunnossa, muistisairauden riski kasvaa.
Korkean verenpaineen ehkäisy on yksi tärkeimmistä keinoista muistisairauksien ehkäisyssä.
2. Tyypin 2 diabetes
– Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein insuliiniresistenssi, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta aivoihin ja muistiin, Juva sanoi.
3. Korkea kolesteroli
Kuten verenpaine ja tyypin 2 diabetes, myös kolesteroli heikentää aivojen verisuoniston kuntoa.
– Tämä voi johtaa hermosolujen kuolemaan ja muistin heikentymiseen, kertoi aiemmassa jutussamme geriatrian professori Miia Kivipelto.
4. Ylipaino
Tutkimusten mukaan sekä ylipaino että liikunnan puute lisäävät Alzheimerin taudin todennäköisyyttä, kertoo Terveyskirjasto.
5. Alhainen koulutustaso
Nuorena hankittu hyvä koulutus on lääketieteen julkaisu Lancetin asiantuntijaryhmän mukaan keskeinen dementiaa ehkäisevä tekijä, sillä opiskelu eli aivojen käyttö muokkaa aivoja.
6. Runsas alkoholin käyttö ja tupakointi
Terveyskirjaston mukaan tiedetään, että ainakin runsas alkoholin käyttö ja samoin pitkäaikainen tupakointi lisäävät muistisairauksien todennäköisyyttä.
– Pitkään jatkuva, riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula-tyyppinen juominen on kaikkein haitallisinta, Muistiliiton sivuilla kerrotaan.
Haitallisinta alkoholinkäyttöä ovat toistuvat humalat ja krapulat.
7. Matala-asteinen tulehdus
– Kehon matala-asteinen tulehdus, jota lisää esimerkiksi epäterveellinen ruokavalio, näyttää olevan mukana Alzheimerin taudin synnyssä jo hyvin aikaisessa vaiheessa, Miia Kivipelto sanoi.
8. Sosiaalisten kontaktien vähäisyys
Kaikenlainen sosiaalinen kanssakäyminen on hyödyksi, sillä sosiaalisen aktiivisuuden tiedetään pienentävän muistisairauden riskiä.
9. Masennus
– On todettu, että elämänaikaiset masennukset luultavasti liittyvät stressihormoneihin: stressihormoni kortisolin liiallinen tuotanto näyttäisi vaurioittavan aivojen hippokampusta ja aikaistavan Alzheimerin taudin puhkeamista, Kati Juva kertoi.
10. Melu
Auto- tai junaliikenteen melulle kotonaan altistuvat saattavat sairastua dementiaan muita todennäköisemmin, osoitti tuore tanskalaistutkimus. Melu ja sen aiheuttama stressi ja univaikeudet on yhdistetty myös muun muassa aivoverenkiertohäiriöihin.
11. Ikäkuulo
Ikäkuulo on Kuuloliiton mukaan huonosti tunnistettu riskitekijä muistisairauksille. Hoitamaton kuulovamma haittaa vuorovaikutustilanteita, mikä voi edesauttaa muistiongelmien syntyä.
12. Aivovammat
Aiemmat aivovammat ovat yhteydessä myöhemmin kehittyviin dementoiviin aivorappeumasairauksiin, osoitti muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimus, joka kattoi koko suomalaisväestön.
Tulosten perusteella aivovamma näyttää käynnistävän jonkin prosessin, joka myöhemmin johtaa muistisairauteen – ja mitä vakavampi aivovamma on ollut, sitä suurempi on riski myöhemmille muistisairauksille.
13. Ilmansaasteet
Saasteet on maailmanlaajuisesti havaittu yhdeksi muistisairauksien riskitekijäksi, mutta Suomessa ilma on niin puhdasta, ettei riskiä pidetä erityisen merkittävänä.
