Kolme asiaa voi paljastaa muistisairauden jo työikäisellä - Terveys - Ilta-Sanomat

Kolme asiaa voi paljastaa muistisairauden jo työikäisellä

Työikäisen muistisairaus jää helposti diagnosoimatta. Keski-iän korkea verenpaine on erittäin suuri riskitekijä.

Muistisairaudenriskitekijöitä ovat korkea verenpaine, korkeat sokeriarvot, ylipaino, liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi, vähäinen liikunta, ja heikkolaatuinen ravitsemus.

15.9. 6:15

Jos haluaa varmistaa, ettei sairastu varhaiseen muistisairauteen, kannattaa vaalia hyviä elintapoja, mielellään läpi elämän.

Riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, korkeat sokeriarvot, ylipaino, liiallinen alkoholin käyttö, tupakointi, vähäinen liikunta, ja heikkolaatuinen ravitsemus.

– Ylipäätään kaikki mikä tekee hyvää sydämelle, tekee hyvää myös aivoille, tiivistää neurologian erikoislääkäri ja tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Hän korostaa varsinkin korkean verenpaineen keski-iässä olevan erittäin suuri riskitekijä. Riskiä lisäävät myös liian yksitoikkoinen elämä, hoitamaton masennus ja yksinäisyys.

– Samoin pään vammat, eli kannattaa käyttää kypärää pyöräillessä.

Elintapoihin pitäisi kiinnittää huomiota viimeistään työiässä.

– Ylipäätään kaikki mikä tekee hyvää sydämelle, tekee hyvää myös aivoille, tiivistää neurologian erikoislääkäri ja tutkimusjohtaja Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Monipuolinen ruokavalio, liikunta ja sosiaalisuus ovat tärkeitä asioita läpi elämän. Monipuolisella elämällä luodaan tiivistä hermoverkkoa. Kun verkko on tiivis, silloin on myös varaa menettää sitä. Se ei estä muistisairauksia, mutta toimii puskurina: Jos aivoissa on tällaista reserviä, hitaasti etenevissä aivosairauksissa voi saada monia hyviä elinvuosia.

Työikäisen muistisairaus jää usein diagnosoimatta, sillä oireet ovat samankaltaisia kuin työuupumuksessa ja masennuksessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus todetaan ja hoito aloitetaan, sitä enemmän hyviä elinvuosia on edessä.

Kyse voi olla muistisairaudesta, jos jatkuvasti joutuu kysymään työkaverilta asioita, jos unohtelu on toistuvaa, jos uuden ohjelman oppiminen tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja erilaiset toimintaohjeet käyvät yli ymmärryksen.

Hallikaisen mukaan muistisairauden oireet voivat olla työikäisillä hyvin monenlaisia ja monenkirjavia.

– Riippuen työtehtävästä ja asemasta ongelmia voi tulla myös ratkaisun- ja päätöksentekoon. Osalla aloitekyky heikkenee ja voi tulla kommunikaation heikentymistä, tai vetäydytään työyhteisöstä.

Käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, kuten mielialan ailahtelut ja epäluuloisuus saattavat viitata otsa-ohimolohkorappeuman aiheuttamaan muistisairauteen

Hallikainen on sitä mieltä, että työikäisiä tulisi ohjata seulontatutkimuksiin matalalla kynnyksellä. Työikäisiksi katsotaan enintään 65-vuotiaat.

– Jos on itse huolissaan, tai jos työtoverit, läheiset tai esimies huolestuvat, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa tehdään asianmukaiset perusselvittelyt laboratoriotutkimuksineen.

Työikäisten muistisairaus jää usein diagnosoimatta, sillä oireet ovat samankaltaisia kuin työuupumuksessa ja masennuksessa.

– Taustallahan voi olla masennus, työuupumus tai vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta työterveyshuollossa tehtävään perusselvittelyyn pitäisi kuulua muistisairauksien seulonnassa käytettävä Cerad-testi.

Jos on aihetta jatkotutkimuksiin, tarkempi neuropsykologinen tutkimus tehdään neurologian poliklinikalla.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa muistisairaus todetaan, sitä nopeammin ja tehokkaammin sitä päästään hoitamaan.

– Meillä on keinoja pitää tauti lievemmässä vaiheessa pidempään. Työikäisillä Alzheimerin tauti on merkittävin muistisairaus, ja siihen on olemassa lääkehoito, joka on ihan ykkösjuttu. Ja kun diagnoosi tulee, ihminen saa asianmukaisen tuen ja neuvonnan. Sillä tavalla pystytään parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä.

Kun työikäiselle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmaa, myös perhe otetaan huomioon. Kotona saattaa olla vielä alaikäisiä lapsia.

– Jos isällä tai äidillä todetaan muistisairaus, se on iso asia koko perheelle. On tärkeää, että perheenjäsenille tarjotaan tietoa ja vertaistukipalvelua. On tärkeää tietää ja ymmärtää sairastuneen käytöksessä tapahtuvaa muutosta.

– Perhe tarvitsee tukea ja ohjausta erityisesti, jos kyse on otsa-ohimolohkorappeumasta. Sairaus etenee alkuvaiheessa nopeasti ja elämään tulee erilaisia hankaluuksia.

Varhainen toteaminen antaa myös sairastuneelle aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen.

Missään nimessä sairautta ei pidä hävetä. Tämä on yksi sairaus muiden joukossa.

– On mahdollisuus laatia hoitotahto, tehdä edunvalvontavaltuutus, valtakirja puolisolle ja mahdollinen testamentti. Koko perhe pystyy varautumaan tulevaisuuteen ihan eri tavalla.

– Diagnoosi on tietenkin hirveä shokki, ja se vaatii surutyönsä. Kylähän siinä käsitys omasta itsestä, työstä ja tulevaisuudesta muuttuu ja tarvitaan asiantuntijoita ympärille helpottamaan sopeutumista.

Hallikainen muistuttaa, ettei elämä lopu muistisairausdiagnoosiin, mutta se muuttuu.

Muistisairaudesta kannattaa Hallikaisen mukaan informoida paitsi omaa perhettä, myös ystäviä ja tuttavia, samoin työkavereita.

– Missään nimessä sairautta ei pidä hävetä. Tämä on yksi sairaus muiden joukossa.

Tilannetta parantaa, jos pystyy säilyttämään sosiaaliset kontaktit.

– Olen kuullut miehestä, joka oli kertonut metsästyskavereilleen sairaudestaan. Häntä ei jätetty porukasta pois, vaan hän jatkoi mukana ilman asetta, ja ryhmä piti huolta, ettei hän eksy.

– Ystävien vain pitää sopeutua ja paikata muistisairaan kognitiivisia puutteita.

Hallikainen toivoo, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ottaisivat puheeksi muistisairauden mahdollisuuden nykyistä herkemmin, jos huomaavat asiakkaillaan siihen viittaavia oireita.

– Vaikka apteekista voidaan ohjata eteenpäin.

Sosiaaliset kontaktit ovat muistisairaille tärkeitä.

Merja Hallikaisen mukaan Suomessa on ainakin 7 000 työikäistä muistisairasta. Sairauden perinnöllisyydestä ei hänen mukaansa tiedetä riittävästi, eli ei voida ennustaa varhaista muistisairautta, jos molemmilla vanhemmilla on muistisairaus.

– Se kuitenkin tiedetään, että otsaohimolohkon rappeumassa perinnöllinen komponentti on suurempi, 30-40 prosentin luokkaa. Siinäkin silti geenimuunnoksen ilmiasu voi eri ihmisillä olla hyvin erilainen: sairaus voi tulla esille hyvin myöhään, ei juuri ollenkaan, tai sitten se tulee nuorempana ja voimakkaana.

Kyseessä voi olla muistisairaus:

■ Hahmottaminen vaikeutuu, eikä esimerkiksi tekstin lukeminen suju kuten ennen

■ Paikkojen ja reittien löytäminen vaikeutuu

■ Persoonallisuus muuttuu, mieliala vaihtelee, ailahtelu ja epäluuloisuus, impulsiivisuus, harkitsemattomat päätökset

■ Sosiaalinen vuorovaikutus muuttuu tahdittomaksi

■ Vetäytyminen työyhteisössä

■ Toistuva unohtelu, jota ei itse huomaa

■Erilaiset kömmähdykset, joita muut joutuvat paikkaamaan

■ Uusien asioiden, kuten tietokoneohjelmien oppinen vaikeutuu

■ Aloitekyky heikkenee

■ Toimintaohjeiden noudattaminen on vaikeaa

Varhaisen muistisairauden riskitekijät:

1. Korkea verenpaine

2. Korkeat sokeriarvot

3. Ylipaino

4. Epäterveellinen ruokavalio: paljon suolaa, sokeria ja kovia rasvoja

5. Liikkumattomuus

6. Tupakointi

7. Liiallinen alkoholin käyttö

8. Pään vammat

9. Yksitoikkoinen elämä ja passiivisuus

10. Yksinäisyys

11. Hoitamaton masennus

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?