Nämä ovat 4 yleisintä muistisairautta – tunnista varhaiset oireet

Yhä useampi suomalainen sairastuu muistisairauteen. Sairaus voi oireilla myös kömpelyytenä, seksihurjasteluna ja säästäväisyytenä.

Alzheimerin taudin tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat lähimuistin häiriöt, käyttöesineiden hukkaaminen ja vaikeus liikkua erityisesti vieraassa ympäristössä.

14.9.2021 8:00

Muistisairauksiin sairastuvien suomalaisten määrä kasvaa. Tällä hetkellä jokin muistisairaus diagnosoidaan noin 14 500 ihmisellä vuodessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian ylilääkärin ja muistisairauksien Käypä hoito -työryhmän jäsenen Risto Vatajan mukaan kyseessä on yksi nopeimmin lisääntyvistä kansantaudeistamme. Siksi myös muistisairauksien oireiden tietäminen on tärkeää.

– Väestön vanhetessa näitä potilaita tulee jatkuvasti enemmän, ja usea meistä kohtaa oireita läheisissään tai lopulta itsessään, Vataja sanoo.

Lue lisää: Tuhansilla työikäisillä etenevä muistisairaus – 5 oiretta, jolloin on syytä hakeutua tutkimuksiin

Ilta-Sanomat kokosi eri muistisairauksien erityispiirteitä.

1. Alzheimerin tauti

Noin 60–70 prosentilla muistisairaista on parantumaton Alzheimerin tauti. Sairauden kesto vaihtelee parista vuodesta pariin kymmeneen. Diagnoosihetkestä elinajanodote on yleensä kymmenisen vuotta.

Tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat lähimuistin häiriöt, käyttöesineiden hukkaaminen ja vaikeus liikkua erityisesti vieraassa ympäristössä. Myöhemmin sairastuneelle tulee myös muun muassa kielellisiä vaikeuksia ja käytösoireita. Vuosien kuluessa Alzheimerin tautiin sairastunut unohtaa esimerkiksi pukeutumiseen, rahankäyttöön ja työntekoon tarvittavia taitoja samaan tapaan kuin ihminen niitä lapsuudessa oppii.

Vatajan mukaan niin Alzheimerissa kuin muissa muistisairauksissa vaikeinta on yleensä pärjätä käytösoireiden kanssa.

– Muistiongelmien kanssa ihminen yleensä pärjää kotonaan hyvin, mutta kun tulee käytösoireita, kuten vaikka kiukkuisuutta tai masennusta, tilanne muuttuu.

– Uusia lääkkeitä on tuloillaan, psykiatrian ylilääkäri Risto Vataja sanoo.

Alzheimerin riskiä lisää korkea ikä. Tauti on harvinainen alle 65-vuotiailla. Yleensä sairaus ei ole perinnöllinen. Alzheimerin todennäköisyyttä lisäävät muun muassa yksinäisyys, masentuneisuus, vähäinen henkinen ja fyysinen aktiivisuus, kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio sekä päihteiden käyttö.

Alzheimeriin on saatavilla sairautta hidastavia ja oireita helpottavia lääkkeitä. Sairastuneille ja omaisille toivoa luo se, että sairauden yleisyyden takia alan tutkimus keskittyy siihen.

– Uusia lääkkeitä on tuloillaan, Risto Vataja sanoo.

2. Verisuoniperäinen muistisairaus

Verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus. Sen oireet vaihtelevat paljon. Muisti ja uuden oppiminen voivat säilyä pitkään. Yleensä ongelmia alkaa ilmetä esimerkiksi ongelmanratkaisussa, nopeassa ajattelussa ja puheessa.

Tyypillisiä ovat myös lyhyet sekavuuden hetket, kömpelyys ja töpöttelevä kävely. Sairastuneen mielialat vaihtelevat helposti itkusta nauruun. Oireet voivat alkaa päivissä tai viikoissa, ja välillä voi olla parempiakin päiviä.

Muistiongelmien kanssa ihminen yleensä pärjää kotonaan hyvin, mutta kun tulee käytösoireita, kuten vaikka kiukkuisuutta tai masennusta, tilanne muuttuu.

Sairaudelle altistaa mm. kohonnut verenpaine, sydän- ja aivoinfarkti, tupakointi ja diabetes. Altistavien tekijöidensä takia sairautta on lähinnä iäkkäämmillä. Koska sairaus liittyy verisuonten huonoon kuntoon, sairastuneella on kohonnut riski menehtyä esimerkiksi infarktiin.

– Tämän takia elinajan odote on lyhyempi kuin Alzheimerissa, Vataja kertoo.

Verisuoniperäiseen muistisairauteen ei ole olemassa lääkehoitoa eikä sitä voi parantaa. Sairastuneen ennustetta ja tilaa edistävät terveet elintavat eli esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen ja terveellinen ruokavalio.

3. Lewyn kappale -tauti

Noin 10 prosentilla muistisairaista on Lewyn kappale -tauti, joka diagnosoidaan yleensä 50–80 vuoden iässä. Muisti voi toimia, mutta sairastuneen oman toiminnan ohjaus heikkenee. Hänelle voi tulla myös esimerkiksi tarkkaavuuden ongelmia sekä tilan, etäisyyksien ja suuntien hahmottamisen vaikeutta. Sairastuneen vireystila vaihtelee ja hänellä voi olla tajunnanhäiriöitä. Sairauden edetessä muistikin heikkenee.

– Potilaiden liikkumiseen liittyvät ongelmat muistuttavat Parkinsonin tautia, eli heillä voi olla jäykkyyttä, hidastumista ja vapinaa. Tiettyjä psyykkisiä oireita, kuten masennusta ja aistiharhoja, on enemmän kuin Alzheimerissa, Vataja kuvailee.

Tarkan ennusteen antaminen on mahdotonta.

Sairautta ei voi ennaltaehkäistä, eikä sille ole parantavaa tai pysäyttävää hoitoa. Oireita voidaan kuitenkin lievittää lääkkeillä ja sairastuneen elämänlaatua tukea kuntoutuksella. Vatajan mukaan kaikissa muistisairauksissa elinajan odote on yleensä vuosia, jopa yli 10 vuotta.

– Tarkan ennusteen antaminen on mahdotonta.

4. Otsa-ohimolohkorappeuma

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus on yleisnimitys eri oireyhtymille, joita sairastaa noin 5 prosenttia muistisairaista.

Otsa-ohimolohkorappeumaan sairastutaan keskimäärin noin 60-vuotiaana, mutta jopa jo nelikymppisenä.

Sairaus alkaa aikaisemmin kuin muut muistisairaudet. Otsa-ohimolohkorappeumaan sairastutaan keskimäärin noin 60-vuotiaana, mutta jopa jo nelikymppisenä.

– Traagista on se, että tähän sairastuu myös työikäisiä, joilla on kotona vielä lapsia, Vataja sanoo.

Otsa-ohimolohkorappeumasta hankalan tekee se, että se iskee Vatajan sanoin suoraan ”ihmisyyden ytimeen”. Tila voi aiheuttaa persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutoksia, jotka ilmenevät esimerkiksi kaahailuna, päihteiden väärinkäyttönä, seksuaalisena hurjasteluna tai empatian sekä tahdikkuuden puutteena. Sairastuneen toiminta on usein impulsiivista, mikä heikentää sosiaalista toimintakykyä.

– Ihmiset voivat muuttua aika ikäviksi, joko apaattisiksi tai pahimmillaan epäsosiaalisiksi, Vataja kuvailee.

Joissain otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvissa oireyhtymissä oireina voi olla esimerkiksi puheen, kirjoittamisen ja lukemisen häiriöt sekä änkytys. Semanttinen dementia voi aiheuttaa myös poikkeuksellisen kiinnostuksen rahaan ja säästämiseen.

Sairautta ei voi ennaltaehkäistä eikä siihen ole lääkitystä.

5. Harvinaiset muistisairaudet

Suomalaiseen tautiperimään kuuluu myös kolme harvinaista, etenevää muistisairautta, joita on alle prosentti kaikista muistisairauksista. Nämä sairaudet puhkeavat yleensä jo työiässä.

CADASIL-sairauden oireita ovat noin 45-vuotiaana alkavat toistuvat aivoinfarktit, migreeni, mielialamuutokset ja älyllisen toimintakyvyn heikkeneminen.

Huntingtonin tauti on 40–50 vuoden iässä alkava sairaus, jonka oireita ovat muun muassa pakkoliikkeet.

Hakolan taudin oireet alkavat jo 30–40-vuotiaana luonteen muutoksella ja lisääntyvällä otsalohkotyyppisellä oireistolla.

Lähteinä käytetty myös: Terveyskirjasto, Muistiliitto, THL, Käypä hoito

FAKTA

Omainen, tiedä tämä

  • Koska moneen muistisairauteen liittyy sairaudentunnottomuus, omaisen havainnot ovat tärkeitä oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.

  • Muistisairaudet ovat parantumattomia ja niiden kanssa eletään vuosia, jopa vuosikymmeniä.

  • Asuminen yhdessä muistisairaan kanssa on omaiselle kova stressi. Se nostaa selvästi muun muassa masennukseen sairastumisen riskiä ja lisää somaattista oireilua.

  • Jos omat voimat tuntuvat hupenevan, apua kannattaa hakea oman kunnan lisäksi esimerkiksi Muistiliiton tai FinFamin kautta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?