Alkot avautuivat 9. syyskuuta yhdeksän minuuttia tavallista myöhemmin. Kyseessä on kansainvälinen FASD-päivä, jonka tarkoitus on muistuttaa raittiuden merkityksestä raskausaikana. Alkon, R-kioskin ja S-ryhmän yhteisen kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että alkoholi ja raskaus eivät sovi yhteen.
Suomessa syntyy vuosittain 600–3 000 lasta, jotka kärsivät jonkinasteisesta alkoholivauriosta, kun äiti on käyttänyt alkoholia raskauden aikana.
Mulla on diagnoosi, josta mä en ikinä voi parantua. Tää päihde on yksi helvetti ja se on alkoholi, josta olin riippuvainen jo vastasyntyneenä.
Näin kertoo 26-vuotias ”Helmis” Kehitysvammaliiton sivuilla julkaistavassa blogissaan.
Helmiksellä on FASD eli monimuotoinen oireyhtymä, joka johtuu sikiöaikaisesta altistuksesta alkoholille. FASD-oireita ovat muun muassa sille tyypilliset kallon ja kasvojen piirteet, kasvuhäiriöt, keskushermoston vaurio ja elinepämuodostumat.
”FASD-oireita ovat muun muassa sille tyypilliset kallon ja kasvojen piirteet, kasvuhäiriöt, keskushermoston vaurio ja elinepämuodostumat.
Kaikista päihteistä alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita.
Alkoholi on sikiölle vaarallista raskauden kaikissa vaiheissa. Tästä huolimatta yksi yhä elävä harhaluulo on Kehitysvammaliiton mukaan se, että vähäisestä raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ei ole sikiölle haittaa. Fakta on se, että mitään turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei kuitenkaan ole olemassa.
Turvallisin vaihtoehto on luopua alkoholista kokonaan raskauden ajaksi.
Vähäinenkin alkoholialtistus voi vaurioittaa vauvaa
Alkoholin vaikutus riippuu ratkaisevasti siitä, missä vaiheessa raskautta sikiö altistuu alkoholille ja kuinka paljon odottava äiti juo.
Vaikeimmat vauriot syntyvät, jos äiti juo läpi raskauden. Tällöin syntyvä vauva on usein pienikokoinen, hänellä on pieni pää, kasvonpiirteet ovat poikkeavat ja hänellä on kehitysvamma. Lisäksi vauvalla voi olla jonkin elimen vaikea epämuodostuma.
Osa alkoholivaurioista saattaa Kehitysvammaliiton mukaan käydä ilmi vasta kouluiässä. Lapsella voi olla aivojen toimintahäiriö ja siihen liittyviä oppimisvaikeuksia.
”Osa alkoholivaurioista saattaa käydä ilmi vasta kouluiässä.
Helmis kertoo, että hän kehittyy ikätasoonsa nähden hitaasti. Arjessa on päivittäin hankaluuksia. Ne näkyvät eniten impulsiivisuutena, rahankäytön hallinnassa sekä muistiongelmissa.
Joka päivä on mulle ihan helvetin haasteellinen.
Helmiksen mukaan hänellä on keskushermostovaurio. Kaikesta huolimatta ihmiset eivät aina tahdo uskoa, että Helmiksellä todella on FASD.
Ei voi olla, koska et näytä siltä. Joka kerta mua vituttaa entistä enemmän, koska tyypit ilmeisesti tietää tästä asiasta paremmin kuin mä itse. Antaa mennä sitten vaan, sama juttu ADHD:n kanssa. Fun fact, ADHD on mulla liitännäissairautena tästä diagnoosista.
”ADHD on mulla liitännäissairautena tästä diagnoosista.
Terveyskirjaston mukaan osa naisista on perimältään alttiimpia sille, että sikiön alkoholialtistus johtaa lapsella ADHD-oireisiin.
Mitään turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole olemassa.
”En ole ikinä luovuttanut”
Helmis kuvailee blogitekstissään diagnoosin saamista ”kuin lottovoitoksi”. Samalla se aiheutti paljon vihaa ja surua.
Myöhemmin mä tajusin, kuinka yksin mä olen tän diagnoosin kanssa ja sen myötä se oli mulle tosi pitkään suuri häpeäntunne. Tää on diagnoosi, joka seuraa mua elämäni loppuun saakka.
Lue lisää: Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 lasta, joita äidin alkoholinjuonti on vaurioittanut
Diagnoosin hyväksyminen ja sen kanssa eläminen vaatii multa todella paljon itsekuria, mutta samalla se tuo kuitenkin armollisuutta mua itseä kohtaan. Ehkä parhain luonteenpiirteeni on juuri se, että vaikka kuinka syvällä paskassa olisin, niin viimeisillä voimillani sieltä puskee esiin pieni osa minusta, joka haluaa selviytyä. En ole ikinä luovuttanut, vaikka todella lähellä reunaa olenkin käynyt kun olen miettinyt sitä pahinta viimeistä vaihtoehtoa.
Kursivoidut kohdat ovat Helmiksen blogista. Kehitysvammaliitolla on myös Tavallisia ihmisiä -niminen podcast, joka käsittelee elämää FASDin kanssa.
Lähteitä: Kehitysvammaliitto, Terveyskirjasto
