Näin D-vitamiinin puutos voi näkyä - Terveys - Ilta-Sanomat

Saatko tarpeeksi D-vitamiinia? Näin puutostila voi näkyä elimistössä

Yhteyksiä on löytynyt useisiin kansantauteihin.

D-vitamiini on rasvaliukoinen ja varastoituu elimistössä rasvakudokseen.

15.9.2021 8:00

Pian on taas se aika vuodesta, kun omaan D-vitamiinin saantiin on syytä kiinnittää huomiota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee D-vitamiinivalmistetta syötäväksi lokakuusta maaliskuun loppuun, mikäli ruoasta ei saa riittävästi D-vitamiinia. Suositus perustuu auringonvalon määrään. Keho tuottaa D-vitamiinia, kun iholle tulee auringon säteilyä. Pimeän talven aikana D-vitamiinia ei muodostu.

– Valoisana vuodenaikana kertynyt D-vitamiinivarasto hupenee joissakin viikoissa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen kertoi tällä viikolla IS:lle.

D-vitamiini on erityisen tärkeää luustolle, ja siksi sen riittävästä saannista tulee huolehtia. Alle 75-vuotias aikuinen saa riittävästi D-vitamiinia juomalla päivittäin maitoja tai kasvimaitoja, joihin on lisätty D-vitamiinia, käyttämällä päivittäin rasvalevitettä, johon on lisätty D-vitamiinia ja syömällä kalaa ainakin kaksi tai kolme kertaa viikossa. Näiden lisäksi hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat myös kananmunat ja metsäsienet.

Jos yllä mainitut edellytykset eivät täyty, THL suosittelee käyttämään D-vitamiinivalmistetta 10 mikrogrammaa (µg) päivässä. Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman päivittäisannosta ympäri vuoden ruokavaliosta riippumatta.

THL:n mukaan D-vitamiinin syömisestä on erityisesti huolehdittava vegaanien, tummaihoisten, vähän ulkoilevien tai peittäviä vaatteita ympärivuotisesti käyttävien henkilöiden.

D-vitamiinin saanti jää liian vähäiseksi noin 25 prosentilla naisista ja 10 prosentilla miehistä.

Tunnetuimpia D-vitamiinin puutoksesta johtuvia sairauksia ovat lapsilla esiintyvä riisitauti ja aikuisilla esiintyvä  osteomalasia. Molemmissa on kyse luuston sairaudesta, joka johtuu siitä, ettei kalsiumia ja fosforia imeydy suolesta riittävästi.

– Riisitauti on Suomessa nykyään harvinainen, sillä lapset saavat D-vitamiinilisää, ja äidinmaidonvastikkeisiin sekä velleihin ja puuroihin lisätään D-vitamiinia. Luu- ja lihasheikkoutta aiheuttavaa osteomalasiaa voi esiintyä varsinkin ikääntyvillä, jos D-vitamiinin saanti on todella vähäinen, pitkän linjan D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt totesi IS:lle viime lokakuussa.

Näin D-vitamiinin puutos voi näkyä

  1. Osteomalasia on aikuisilla esiintyvä luustoa pehmittävä sairaus, joka aiheutuu yleensä D-vitamiinin puutteesta. Siinä lisäkilpirauhashormonin pitoisuus veressä suurenee, mikä edistää luun hajoamista. Osteomalasiaan voi liittyä myös lihasheikkoutta erityisesti raajoissa.

  2. Riisitauti on lapsilla esiintyvä D-vitamiinin puutteesta johtuva sairaus. Oireita ovat muun muassa luiden pehmeneminen ja taipuminen, murtumisherkkyys sekä kasvun hidastuminen.

  3. D-vitamiinin puutteen on havaittu olevan yhteydessä luun pieneen mineraalitiheyteen, suurentuneeseen kaatumisriskiin ja lonkkamurtumiin.

  4. Tyypin 2 diabeteksen ja D-vitamiinipuutoksen välillä on yhteys, mutta syy–seuraussuhdetta ei tunneta tarkkaan. Diabeetikoilla veren D-vitamiinipitoisuus on pienempi kuin terveillä.

  5. D-vitamiinin puutoksella voi myös olla yhteyksiä astman, atooppisen ihottuman ja allergisten sairauksien kehittymiseen. Laadukasta tutkimusta ei kuitenkaan ole riittävästi.

  6. Sydän- ja verisuonitaudin ja D-vitamiinin puutoksella saattaa niin ikään olla yhteys, mutta syy–seuraussuhdetta ei ole pystytty luotettavasti selvittämään.

  7. Masennuksen ja liian vähäisen D-vitamiinipitoisuuden välillä voi olla yhteys, mutta syy–seuraussuhdetta ei ole voitu päätellä.

  8. Syöpäpotilailla on usein alhaisempi D-vitamiinitaso kuin terveillä, mutta syy–seuraussuhdetta ei täysin tunneta. D-vitamiinipuutoksen ja paksusuolisyövän kehittymisen välillä on havaittu pieni yhteys.

Myös useiden kansantautien ja D-vitamiininpuutosten välillä on löydetty yhteyksiä. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, onko puutostila sairauden syy vai seuraus.

D-vitamiinitaso saattaa jäädä matalaksi esimerkiksi ylipainoisilla. Heidän kohdallaan kuitenkin on havaittu, että D-vitamiininvarastot voivat olla isommat, vaikka D-vitamiinin määrä veressä jäisi alhaiseksi. D-vitamiini on rasvaliukoinen ja varastoituu elimistössä rasvakudokseen.

Viime syksynä D-vitamiinin käyttö koronavirus­tartunnan hoidossa ja ehkäisyssä herätti keskustelua, ja jotkut alkoivat syömään ylimääräisiä annoksia D-vitamiinilisää itseään suojatakseen. THL:n mukaan asiasta ei ole tutkimusnäyttöä. THL:n verkkosivuilla todetaan näin:

D-vitamiinista voi olla myös hyötyä akuuttien hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. Luotettavaa tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että D-vitamiinista olisi hyötyä koronatartunnan ehkäisemisessä.

Useat ravintoaineet ovat tärkeitä immuunijärjestelmän toiminnalle, ei pelkkä D-vitamiini. Millään yksittäisellä ravintoaineella ei voi korvata monipuolisen ruokavalion ja hyvän ravitsemustilan hyötyjä.

D-vitamiinin saannille on olemassa myös maailmanlaajuinen maksimisuositus, joka on 100 mikrogrammaa päivässä. Sitä selvästi suuremmat määrät voivat pitkällä aikavälillä johtaa veren ja virtsan kalsiumtason nousuun, mistä edelleen voi seurata munuaisongelmia sekä uusien tietojen mukaan jopa luuston haurastumiseen samalla tavalla kuin D-vitamiinin puutos.

Pahimmillaan veren kalsiumtason noususta voi aiheutua jopa myrkytystila.

Lisäksi tutkimuksissa on havaittu viitteitä, että D-vitamiinin pitkäaikaisella liikasaannilla voi olla yhteyksiä kroonisten sairauksien riskiin, kuten joidenkin syöpien riskin kohoamiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?