Miten ehkäistä muistisairauksia? Asiantuntija kertoo arkiset tavat, jotka voivat auttaa - Terveys - Ilta-Sanomat

Asiantuntija kertoo, millainen liikunta ehkäisee muistisairauksia – ja listaa 6 asiaa, jotka voivat lisäksi auttaa

Muistisairauden riskiä pystyy pienentämään tehokkaasti sekä harrastuksilla että elintavoilla.

2.9. 8:00

Muistisairauksiin erikoistunut tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu kertoo, että vähintään 40 prosenttia riskitekijöistä on sellaisia, joihin pystyy vaikuttamaan itse.

Vaikka muistisairauteen olisi perinnöllinen alttius, oma sairastuminen ei ole vääjäämätöntä eikä kiveen kirjoitettu.

– Merkittävää on se, että elintavat saattavat vaikuttavat sairastumisriskiin jopa enemmän niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua, Ngandu huomauttaa.

Jos haluaa vaikuttaa omaan sairastumisriskiin, ensimmäiseksi kannattaa suurennuslasin alle ottaa elintavat. Sairastumisriskiin vaikuttavat fyysinen aktiivisuus, ruokavalio, sosiaaliset verkostot, kognitiivinen aktiivisuus sekä perinteiset sydäntautien riskitekijät ja niiden hoito.

Liikunta on tehokasta ennaltaehkäisyä, ja siitä on eniten tutkimusnäyttöä.

– Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että aktiivisesti liikuntaa harrastavilla on pienempi riski sairastua myöhemmin muistisairauteen kuin niillä, jotka eivät liiku aktiivisesti.

Hyötyä on kaikenlaisesta liikunnasta, kunhan se on säännöllistä.

– Lajitasolla ei ole näyttöä, että jokin laji olisi muita parempi. Hyötyä on sekä aerobisesta että lihasvoimaharjoittelusta. Tärkeintä on se, että liikunta on säännöllistä ja sellaista, josta itse pitää ja jota tulee jatkaneeksi.

Lajitasolla ei ole näyttöä, että jokin laji olisi muita parempi. Tärkeintä on se, että liikunta on säännöllistä ja sellaista, josta itse pitää ja jota tulee jatkaneeksi.

– Toki on myös yksittäisiä tutkimuksia, joissa vaikkapa tanssi on havaittu hyväksi: siinä on mukana sekä fyysinen, sosiaalinen että kognitiivinen aspekti.

Aktiivinen elämäntapa, uudet virikkeet, sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa, itsensä haastaminen ja piipahdukset oman mukavuusalueen ulkopuolella ovat nekin hyvää lääkettä aivoille. Ngandu kuitenkin muistuttaa, että myös riittävästä levosta huolehtiminen on tärkeää, sillä alituinen stressi on muistisairauksien yksi riskitekijä.

Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi korkea verenpaine kasvattaa muistisairauksien riskiä.

– Verenpainetta kannattaa seurata ja hoitaa suositusten mukaisesti. Myös lihavuus ja korkea kolesteroli, samoin korkea verensokeri ja tupakointi lisäävät riskiä jo aika varhain.

Riittävä lepo on tärkeää.

Tavallisin muistisairaus Alzheimerin tauti kehittyy erittäin hitaasti, jopa 20 vuotta ennen kuin ensimmäiset oireet ilmaantuvat.

– Siksi riskitekijöihin pitäisi kiinnittää huomioita läpi elämän, mutta viimeistään keski-iässä.

Ngandu toteaa silti, ettei elintapamuutosten tekeminen ole koskaan myöhäistä.

– Tutkimuksissa on saatu havaintoja, että vielä 70-vuotiaanakin voi saavuttaa hyötyjä, jos lähtee muokkaamaan elintapoja terveellisempään suuntaan.

Ravitsemuksella on vaikutus aivoterveyteen.

Kun elintavoista puhutaan, myös ruualla on merkitystä. Tutkimuksien mukaan terveellisellä ruokavaliolla on yhteys vähäisempään riskiin sairastua muistisairauksiin. Terveellinen ruokavalio pitää sisällään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita ja pehmeitä rasvoja.

Eläinperäistä ruokavaliota suosivat saavat yleensä riittävästi B12-vitamiinia, mutta vegaanista ruokavaliota noudattavien on muistettava huolehtia vitamiinin saannista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?