Suomessa kehitetään mullistavaa syöpähoitoa Beksmarilimabia, joka saattaa auttaa potilaita, joihin muut lääkkeet eivät tehoa - Terveys - Ilta-Sanomat

Suomessa kehitetään mullistavaa syöpähoitoa, joka saattaa auttaa potilaita, joihin muut lääkkeet eivät tehoa – ”ihmelääkkeen” taustalla Sirpa-äidin ja Maija-tyttären työ

Turussa kehitetty lääke on kliinisissä kokeissa toiminut moniin syöpätyyppeihin, etenkin melanoomaan.

Tiivistetysti sanottuna lääke aktivoi immuunipuolustuksen syöpää vastaan. Todellisuudessa prosessi on monimutkaisempi.

19.8. 13:00

Turun yliopistossa kehitellään ja tutkitaan vasta-ainelääkettä, joka voi auttaa sellaisia syöpäpotilaita, joihin muut lääkkeet eivät tehoa.

Akatemiatutkija, syöpäimmunologian dosentti Maija Hollménin johtaman tutkimusryhmän löydökset ovat olleet merkittävässä osassa vasta-ainelääke beksmarilimabin kehittämisessä ja sen toimintamekanismien ymmärtämisessä.

Syöpäimmunologian dosentin Maija Hollménin johtaman ryhmän kehittämästä lääkkeestä on saatu hyviä tuloksia.

Tiivistetysti voisi sanoa, että lääke aktivoi immuunipuolustuksen syöpää vastaan. Todellisuudessa prosessi on huomattavasti monimutkaisempi.

– Kudoksissa olevat makrofagit eli syöjäsolut poistavat kudoksista ylimääräistä ainetta eivätkä normaalisti herätä immuunipuolustusta. Syöpä hyödyntää tätä toimintamekanismia ja houkuttelee ympärilleen näitä soluja turvaamaan omaa kasvuaan. Meidän lääkkeemme kohdistuu näihin makrofageihin ja herättää niiden kyvyn aktivoida immuunipuolustus syöpää vastaan, Hollmén selventää.

Hollmén jatkaa äitinsä, professori Sirpa Jalkasen aloittamaa työtä, mutta hiukan eri suuntaan.

Toimintamekanismin keskiössä on syöjäsolujen pinnalla sijaitseva Clever-1-molekyyli, jonka löysi aikanaan Hollménin oma äiti, professori, akateemikko Sirpa Jalkanen. Tytär jatkaa äitinsä aloittamaa työtä, mutta hiukan eri suuntaan.

– Kehitin jo väitöskirjatyöni aikana vasta-ainelääkkeitä syöpägeenejä vastaan. Post doc -tutkimukseni aikana halusin tietää lisää kasvainympäristöstä, ja silloin kiinnostuin syöjäsoluista. Clever-1 on tärkeä molekyyli makrofagien kyvyssä puhdistaa kudosympäristöä ja ylläpitää kudostoleranssia, ja siksi lähdin tutkimaan sitä. Äitini oli enemmän kiinnostunut siitä, miten immuunisolut liikennöivät kudoksista toisiin, Hollmén kertoo.

Tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että lääke on turvallinen eikä sillä ole suuria haittavaikutuksia.

Beksmarilimabin kliiniset kokeilut aloitettiin vuonna 2018 turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin vetäminä. Lääkettä on annettu jo yli 140 potilaalle eri puolilla maailmaa. Potilailla on erilaisia syöpätyyppejä, mutta yhteistä heille on se, että he ovat saaneet jo kaikki muut mahdolliset hoidot. Tästä huolimatta tulokset ovat lupaavia.

– Joissain syöpätyypeissä jopa kolmasosa on saanut apua lääkkeestä. On viitteitä, että joissakin syöpätyypeissä on ihmisiä, jotka vastaavat hoitoon paremmin kuin joissain toisissa syöpätyypeissä. Arvioni on, että jokaisesta syöpätyypistä löytyy joku, joka vastaa tälle hoidolle, Hollmén sanoo.

– Tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että lääke on turvallinen eikä sillä ole suuria haittavaikutuksia.

Beksmarilimabia on jo ehditty tituleerata ihmelääkkeeksi. Onko se todella sellainen?

– Se ei ole ihmelääke siinä mielessä, että se tehoaisi kaikkiin syöpiin. Sellaista lääkettä ei varmasti koskaan tulla löytämään. Ihmelääke se on siitä syystä, miten se toimii syöjäsolussa. Mekanismi, jolla immuunipuolustus saadaan herätettyä, on mielenkiintoinen: Clever-1 eroaa kaikista muista tutkituista molekyyleistä mekanismiltaan.

– Uskon, että beksmarilimabia voitaisiin käyttää hoitona joihinkin syöpätyyppeihin 2–3 vuodessa.

Beksmarilimabia on jo ehditty tituleerata ihmelääkkeeksi. ”Se ei ole ihmelääke siinä mielessä, että se tehoaisi kaikkiin syöpiin. Sellaista lääkettä ei varmasti koskaan tulla löytämään.”

Yksi parhaiten hoitoon reagoinut syöpätyyppi on melanooma. Se on Suomen ja muiden länsimaiden nopeimmin yleistyvä syöpä.

Uskon, että levinnyttä melanoomaa sairastavat ihmiset voisivat saada avun tästä lääkkeestä

– Meillä on tutkimuksessa melanoomapotilaita, joihin immunologiset vasta-ainelääkkeet eivät ole tehonneet. Silti osa heistä on saanut todella hyviä vasteita meidän lääkkeellämme. Uskon, että levinnyttä melanoomaa sairastavat ihmiset voisivat saada avun tästä lääkkeestä, Hollmén sanoo.

Lääkkeelle on jo myönnetty patentti Yhdysvalloissa ja Japanissa, mitkä ovat tärkeitä alueita lääkekehityksen kannalta. Muualla, kuten Euroopassa patenttihakemus on vireillä.

Työryhmä on julkaisemassa pian tuoreita tuloksia kansainvälisissä syöpäkokouksissa. Työ on silti vasta alussa.

– Yritämme nyt kuumeisesti löytää potilaista ne tekijät, jotka vaikuttavat siihen, että he vastaavat hoitoon. Tutkimme laboratoriopuolella näytteitä, jotta ymmärtäisimme, minkä tyyppisissä potilaissa vaste näkyy. Laajennamme myös kliinistä tutkimusta niille syöpätyypeille, joissa vastetta on havaittu, Hollmén kertoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?