Psykologian professori kertoo selkeän syyn, miksi etätyö voi tuntua raskaammalta kuin työpaikalla – asia, jota ei itse aina huomaa - Terveys - Ilta-Sanomat

Psykologian professori kertoo selkeän syyn, miksi etätyö voi tuntua raskaammalta kuin työpaikalla – asia, jota ei itse aina huomaa

Etätyöskentely-ympäristö saattaakin olla näennäisesti rauhallinen.

Moni on viettänyt pitkät ajat töissä tai opintojen parissa ainoastaan tietokone seuranaan.

29.7. 13:18

Videopuhelussa jonkun mikrofoni jää päälle. Taustalta kuuluu epämääräistä mölyä. Bling! Sähköposti kilahtaa postilaatikkoon. Yhteysongelmat saavat videoneuvottelun kohisemaan.

Nämä ovat kaikki esimerkkejä tilanteista, joissa häly vaikuttaa keskittymiseen. Häiritsee sitä.

Etätyöskentely-ympäristö voikin olla vain näennäisesti rauhallinen. Se ei ole aivojen kannalta paras vaihtoehto.

– Kaikki pieneltäkin vaikuttava häly ympärillä voi vaikuttaa keskittymiseen, sanoo psykologian professori Kimmo Alho Helsingin yliopistosta.

Häiriöt kuormittavat, vaikka sitä ei välttämättä itse huomaa.

– Ihminen kompensoi ponnistelemalla ja yrittämällä keskittyä yhä kovemmin, jolloin aivot ovat kuormittuneessa tilassa. Se lisää stressiä.

Ihminen kompensoi ponnistelemalla ja yrittämällä keskittyä yhä kovemmin, jolloin aivot ovat kuormittuneessa tilassa. Se lisää stressiä.

Henkisen ponnistelun aiheuttamaa psyykkistä kuormittumista ei välttämättä itse huomaa.

– Työtahti varsinkin kaiken digitalisaation seurauksena selvästikin ylikuormittaa ylipäätään, vaikka ei olisi häiriötekijöitäkään. Työtä on rajattomasti.

Ylikuormituksen merkkejä ovat esimerkiksi levottomuus, ärtyneisyys ja väsymys.

Vielä ei tiedetä, miten korona-aika etätöineen on kaiken kaikkiaan ihmisiin vaikuttanut. Sosiaalinen vuorovaikutus on meille luontaista, ja eristyneisyys voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta.

Toisaalta ihmisen peruspsykologiaan kuuluu se, että tarkkaavaisuus suuntautuu luonnostaan muutoksiin ympäristössä.

– Siksi oveen koputetaan ja siksi herätyskello soi. Taipumus on tärkeä. Se on varoitusjärjestelmä, joka toimii automaattisesti.

Hyvä äänen ja kuvan laatu auttavat

Parasta olisi, jos etäkokouksistakin saataisiin mahdollisimman luonnollisia.

– Luontaisin tilanne kuormittaa vähiten. Ehkäpä esimerkiksi myös se, jos videokokoukset saataisiin kolmiulotteisiksi.

Luontaisin tilanne kuormittaa vähiten.

Se tiedetään, että keskittymistä ja puheen ymmärtämistä auttaa muun muassa se, että näkee puhujan. Hänen kasvonsa ja huulensa liikkeet. Tämä auttaa hälyisissäkin olosuhteissa.

Alho on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa, miten puheäänen ja kasvojen kuvan laatu vaikuttavat videoitua keskustelua seuratessa aivotoimintaan, kun tilanteessa on hälyä.

– Sekä tarkkaavaisuus että hyvä äänen ja kuvan laatu tehostavat puheen käsittelyä aivoissa.

He ovat myös tutkineet, miten häiritsevät äänet ja näköärsykkeet vaikuttavat aivotoimintaan ja tarkkaavaisuutta vaativien tehtävien suorittamiseen.

Esimerkiksi jos ihminen näkee toisen vain virtuaalisesti, voi keskittyminen suuntautua muualle kuin käsitteillä olevaan asiaan.

Vaikuta itse ympäristöösi

Omaan työskentely-ympäristöön voi kaikesta huolimatta vaikuttaa.

Onko esimerkiksi työpisteesi ergonominen? Jos istut epämukavalla tuolilla tai saat vaikka niskat kipeäksi, keskittyminenkin voi olla vaikeampaa. Fyysinen ja psyykkinen kuormitus kulkevat käsi kädessä.

Lue lisää: Näin lataat akkujasi kiireen ja stressin keskellä – jo yhden minuutin pikaharjoitus rentouttaa mieltä

Fyysinen ja psyykkinen kuormitus kulkevat käsi kädessä.

Sähköpostia ei ole mieltä silmäillä koko ajan, vaan vaikka kerran kaksi päivässä. Hälyäänet puhelimesta voi vaientaa.

Omaa työtä on hyvä myös tauottaa säännöllisesti.

– Mutta jos päällä on hyvä flow, sitä ei kannata hukata!

Työn imussa häiriöt voivat kadota taustalle.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Jos etätyö vie voimat, hae apua – odottamalla tilanne ei parane

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?