Hyvinvointivalmentaja Susanna Juntunen sairastui syöpään kolmekymppisenä: ”Olin syömässä poikani kanssa välipalaa, kun sain tietää” - Terveys - Ilta-Sanomat

Hyvinvointivalmentaja Susanna Juntunen sairastui syöpään kolmekymppisenä: ”Olin syömässä poikani kanssa välipalaa, kun sain tietää”

Elämä kantaa vaikeidenkin koitosten yli, Susanna Juntunen, 33, uskoo.

Susanna haluaa pysyä positiivisena ja keskittyä siihen, mikä hänen elämässään on hyvää.

26.7. 20:00

Mitä ihmettä? Minähän olen nuori ja terve - miten minulla voi olla syöpä?

Näin hyvinvointivalmentaja Susanna Juntunen, 33, muistaa ajatelleensa kuullessaan, että hän on sairastunut kohdunkaulansyöpään.

Ensimmäisiä merkkejä syöpä antoi itsestään kolmisen vuotta sitten kun Susannalta löydettiin hyvälaatuisia solumuutoksia syöpäseulonnoissa. Viime kesänä hän sai kutsun lisätutkimuksiin.

Ensin Susannalle tehtiin papakoe, sitten kolposkopia eli emättimen ja kohdunsuun tähystys. Tutkimuksissa solumuutoksia löytyi lisää, ja Susanna lähetettiin kohdunsuun sähkösilmukkahoitoihin. Selvisi, että Susannan kohdunkaulan kanavassa on syöpä.

”En uskonut kuulemaani todeksi”

Hänen maailmansa mullistui.

– Se oli tosi iso kolaus omalle identiteetille. Olin luullut, että kun elää terveellisesti syöpään ei voi sairastua. Koin olevani nuori, terve ihminen ja silti minulle kerrottiin, että minulla on syöpä. Se oli sokki, Susanna sanoo.

Syöpä ei ollut aiheuttanut Susannalle minkäänlaisia oireita.

– Olin syömässä poikani kanssa välipalaa, kun sain ensimmäistä kertaa tietää, että minulla on syöpä. Se kerrottiin puhelimitse. En uskonut kuulemaani todeksi. Tuntui kuin olisin elänyt jonkun toisen elämää tai katsonut elokuvaa, jossa tämä kaikki tapahtuu.

Uutisen jälkeen Susanna vei poikansa hoitoon, ja lähti miehensä kanssa kallioille pohtimaan, miten he selviäisivät.

– Päätimme, että selviämme tästä yhdessä. Olimme menneet naimisiin vajaa kuusi kuukautta ennen kuin syöpäuutinen tuli.

Olimme menneet naimisiin vajaa kuusi kuukautta ennen kuin syöpäuutinen tuli.

Susannalle oli heti selvää, että hän haluaa jatkaa elämäänsä mahdollisimman normaalisti.

– Sain paljon hyvää energiaa ihan arkisista asioista. Pienetkin asiat alkoivat tuntua todella merkityksellisiltä siinä kohtaa, kun pelkäsin kuolevani. Halusin vain olla perheeni ja läheisteni kanssa ja tehdä niitä asioita, jotka toivat hyvää oloa.

Elämää ei voi hallita

Vain kuukausi diagnoosin saamisen jälkeen, viime marraskuussa, Susanna oli jo leikkauksessa.

Susanna pohti, voisiko hän enää jatkaa työtään hyvinvoinnin parissa. Hän päätti kuitenkin jatkaa ja kertoa kokemuksistaan avoimesti sosiaalisessa mediassa. Kun vaikean kokemuksen jakoi, se alkoi tuntua vähemmän pahalta.

– Haluan sanoa ihmisille, että vaikka elämässä tapahtuisikin jotain ikävää, elämää ei voi hallita. Mutta siihen voi vaikuttaa, mihin omat päivänsä käyttää ja mitä omassa mielessä tapahtuu.

Susanna haluaa pysyä positiivisena ja keskittyä siihen, mikä hänen elämässään on hyvää. Kuten kaksivuotias poika, kumppani ja läheiset ihmiset. Heille Susannan sairaus on ollut iso huolen aihe.

– Itse olin etenkin alkuvaiheessa taistelumoodissa. Olen koko ajan ajatellut, että koska olen elänyt niin terveellisesti, kehoni on vahva ja se kestää.

Susanna vetää verkon välityksellä muun muassa kotitreenijengiä, jossa on noin sata naista. Työ kotitreenivalmentajana on yksi tärkeä voimavara. ”On ihanaa saada tehdä työtä intohimolla.”

Kotitreeneistä oma juttu

Susannalle on entistäkin tärkeämpää pitää itsestään huolta. Se tarkoittaa säännöllisiä elämäntapoja ja tietynlaista rentoutta. Kilpaurheiluaikojen kurinalaisuutta hän ei enää kaipaa.

– Liikun säännöllisesti, monipuolisesti ja omaa kroppaa kuunnellen. Pyrin elämään niin, että minulla olisi mahdollisimman vähän stressiä.

Pyrin elämään niin, että minulla olisi mahdollisimman vähän stressiä.

Etenkin kotitreenit innostavat Susannaa. Ne ovat erinomaisia pikkulapsiarjessa. Kotona voi tehdä vaikka kehonpainotreenejä sekä treenejä kahvakuulalla, kuminahoilla tai villasukilla.

– Pienen lapsen äitinä elämä on hyvin hektistä ja välillä melko väsyttävääkin. Kotona tehdyt treenit tulevat helpommin tehtyä, kun ei tarvitse lähteä ja varata aikaa paikasta toiseen siirtymiseen.

Kesän helleviikot olivat Susannan sanoin ihanat. Hän liikkui, reissasi poika mukanaan ja tapasi ihmisiä.

Kotitreenien lisäksi Susanna pyöräilee ja käy uimassa yhdessä lapsensa kanssa.

Kesällä mieleen painui muun muassa se, kun poika pääsi ratsastamaan ponilla ja kun hän oppi sukeltamaan.

– Olen onnellinen kun saan touhuta lapsen kanssa. Illalla nukkumaan mennessä melkein toivoo, että olisi jo seuraava päivä, jolloin voi taas olla yhdessä.

Toisen lapsen saanti epävarmaa

Vielä ei aivan täysin tiedetä, voiko Susanna saada lisää lapsia.

Aluksi Susannalle kerrottiin, että lapsien saaminen ei enää onnistuisi, koska kohtu pitäisi poistaa syövän vuoksi. Myöhemmin todettiin, että asia ei ehkä olekaan niin. Syöpä ei ollutkaan levinnyt, vaikka alkuvaiheen tutkimuksissa niin arveltiinkin. Kohtu säästettiin.

– Se oli henkisesti kuormittavaa, koska olin jo kertaalleen käynyt läpi ison ajatusprosessin.

Nyt Susanna valmistautuu aloittamaan keinohedelmöityshoidot. Niiden avulla lapsen saaminen voi vielä onnistua.

– Mietityttää ja jännittää. Jos lähden hoitoihin, miten ne jaksan, ja kuinka rankkoja ne ovat psyykkisesti? Ja jos tulee pettymyksiä, miten ne kestän? Olen miettinyt paljon sitä, että 30 prosenttia onnistuu saamaan IVF-hoidoilla lapsen. Mitä jos me kuulummekin tuohon 70 prosenttiin? Uskon silti, että selviän.

Jos lähden hoitoihin, miten ne jaksan, ja kuinka rankkoja ne ovat psyykkisesti? Ja jos tulee pettymyksiä, miten ne kestän?

Susanna odottaa parhaillaan myös tietoja toisen syöpäkontrollin tuloksista. Nekin mietityttävät, pelottavatkin, mutta Susanna ei anna syövän hallita kaikkea.

– Olen osannut ottaa asiat vakavasti, mutta elämän ei silti tarvitse muuttua vakavaksi. Jos elän elämäni viimeisiä hetkiä, haluan elää ne iloisena ja hyväntuulisena. Tämän ajatteleminen on auttanut niissä kaikkein rankimmissa ja kovimmissa hetkissä. Elämässä on aina hyviä asioita ja asioita, joista saa iloa.

”Elämä kantaa”

Susannalle on annettu hyvä ennuste. Syöpäsolut saatiin poistettua leikkauksessa, ja HPV-virus on sammunut.

Susanna uskoo, että kaikki kokemukset voivat lopulta olla ihmiselle rikkaus.

– Kun selviää, elämä tuntuu paremmalta. En toki toivo jatkossa enää lisää kriisejä, mutta uskon, että selviän niistäkin.

Syöpä on vaikuttanut Susannan ajatusmaailmaan.

– En enää pidä asioita itsestäänselvyytenä. Osaan arvostaa sitä, mitä minulla on ja että olen terve. Ennen halusin saavuttaa kaikenlaista, nyt en enää elä suorittaen. Kaikkia päätöksiäkään ei tarvitse tehdä heti. Elämä kantaa, ja asiat selkiytyvät kun siihen uskaltaa luottaa.

Ennen halusin saavuttaa kaikenlaista, nyt en enää elä suorittaen.

Lue lisää: Kohdunkaulasyöpä on lisääntynyt selvästi kolme- ja nelikymppisillä – huomaa vaivihkaisetkin oireet

Lue lisää: Mystiset oireet saivat vihdoin selityksen, kun Tarulta, 25, löytyi kohdunkaulan syöpä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?