Aivoverenvuoto – tunnista 6 keskeistä oiretta - Terveys - Ilta-Sanomat

Näin tunnistat aivoverenvuodon – kuusi keskeistä tunnusmerkkiä

Aivoverenvuoto voi oirehtia monin eri tavoin.

9.7. 13:46

Aivoverenvuoto nousi näkyvästi julkisuuteen tällä viikolla, kun urheilujohtaja, Hiihtoliiton entinen toiminnanjohtaja Mika Kulmala, 54, kertoi avoimesti omasta sairastumisestaan.

Lue lisää: Mika Kulmalan, 54, vaimo sai vasta kolmannella soitolla ambulanssin tulemaan – näin sala­kavalasti aivo­veren­vuoto iski: ”Oli helpompi maata kivilattialla, oksentaa ja ihmetellä”

Miten aivoverenvuodon tunnistaa?

Aivoverenvuoto kuuluu aivoinfarktin ohella aivoverenkiertohäiriöihin.

Aivoinfarktissa eli aivoverisuonitukoksessa valtimo tukkeutuu äkillisesti esimerkiksi verihyytymän takia, ja aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tällöin osa aivokudoksesta menee pysyvästi kuolioon.

Lue lisää: Joka päivä kymmenet suomalaiset saavat aivoverenkiertohäiriön, ja joka neljäs heistä on työikäinen – näitä oireita ei saa koskaan ohittaa

Aivoverenvuodossa valtimosuoni puolestaan repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen (ICH) tai lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV). Vuotanut veri aiheuttaa kudosvaurioita aivoissa.

Voimakasta päänsärkyä lukuun ottamatta aivoverenkiertohäiriön oireet ovat useimmiten kivuttomia. Aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon viittaavia oireita ovat:

1. Halvausoireet: yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous ja neurologisia oireita – käsi tai jalka ei toimi

2. Suupielen roikkuminen

3. Puhehäiriö: puhe on sekavaa tai puuroista

4. Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset

5. Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä

6. Aivoverenvuotoon voi liittyä äkillinen ja kova päänsärky (tyypillinen SAV:lle)

SAV:ssa tuleva päänsärky on räjähtävä ja hyvin voimakas.

– Tutkimassani lukinkalvonalaisessa verenvuodossa eli SAV:ssa potilaat kuvaavat päänsärkyä usein räjähtäväksi, voimakkaimmaksi päänsäryksi, jonka ovat elämässään kokeneet. Päänsärky voimistuu noin minuutissa maksimiinsa, Helsingin yliopistossa aivoverenvuotoja tutkinut lääkäri Ilari Rautalin sanoo.

Oireiden perusteella on vaikea erottaa, onko kyse aivoinfarktista vai -verenvuodosta, mutta oikean hoitomenetelmän takia ero on tärkeä saada pään kuvantamistutkimuksella selville.

Korkean verenpaineen ja verensokerin hoitamisen sekä elintoimintojen turvaamisen lisäksi aivoinfarktia voidaan hoitaa liuottamalla tukos, kun taas aivoverenvuodossa tämä ei ole mahdollista.

Tutkimassani lukinkalvonalaisessa verenvuodossa eli SAV:ssa potilaat kuvaavat päänsärkyä usein räjähtäväksi, voimakkaimmaksi päänsäryksi, jonka ovat elämässään kokeneet. Päänsärky voimistuu noin minuutissa maksimiinsa.

Jos aivoverenvuoto on lähtöisin revenneestä aivovaltimolaajentumasta (SAV), tarvitaan myös neurokirurgista sekä neurotehohoitoa.

– Jos aivoverenvuotopotilaalle aletaan antaa liuotushoitoa, potilaan veri muuttuu entistä juoksevammaksi ja vuotaa aivoihin vain lisää, Rautalin kuvaa.

Jos tulee aivoinfarktiin tai -verenvuotoon viittaavia oireita, pitää toimia ripeästi. Mitä kauemmin aivojen verenkierto on häiriintynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Siksi jokainen minuutti on tärkeä.

– Jos jää muutamaksi tunniksi seuraamaan oireita kotiin, seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Aivokudos lähtee heti vaurioitumaan, eli jokainen minuutti on kriittinen, Rautalin tähdentää.

Miten helposti oireita voi sekoittaa muihin vaivoihin?

– Jos saa selvät oireet eli on puhumisongelmia tai raajat eivät toimi, ne on helppo tunnistaa, lievemmissä oireissa ei välttämättä enää olekaan. Esimerkiksi päänsärky on haastava, koska se on niin yleinen vaiva muutenkin. 90 prosenttia ihmisistä on joskus kokenut päänsärkyä, Rautalin sanoo.

Aivoverenvuoto ei katso ikää, se voi iskeä myös nuoreen ihmiseen. Mitä nopeammin pääsee hoitoon, sitä parempi on toipumisennuste.

Aivoverenkiertohäiriön saa vuosittain noin 24 000 suomalaista. Valtaosa, noin 85 prosenttia, on aivoinfarkteja.

– SAV:n saa 300–400 suomalaista vuosittain. Heistä jopa 25 prosenttia eli noin sata kuolee, ennen kuin he pääsevät sairaalahoitoon asti, eli äkkikuolleisuus on tosi merkittävä. Lisäksi potilaat ovat huomattavasti nuorempia ja useammin työikäisiä verrattaessa muihin aivoverenkiertohäiriöihin, Rautalin sanoo.

Jos saa selvät oireet eli on puhumisongelmia tai raajat eivät toimi, ne on helppo tunnistaa, lievemmissä oireissa ei välttämättä enää olekaan. Esimerkiksi päänsärky on haastava, koska se on niin yleinen vaiva muutenkin.

Rautalin sanoo, että oireiden voimakkuus korreloi taudin vakavuuden kanssa.

– Lähtökohtaisesti mitä voimakkaammat oireet alkuvaiheessa ovat, sitä huonompi on ennuste.

Suomi on kuitenkin maailman kärkimaita aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa.

– Jos jossain maassa pitää aivoverenkiertohäiriö saada, niin Suomi on sen suhteen hyvä maa. Suomessa hoito ja kuntoutus ovat ensiluokkaisia, ja jokainen pääsee varallisuudesta riippumatta hoitoon. Sairastuneista 60 prosenttia selviää, ja heistä suuri osa toipuu omatoimisiksi, Rautalin kuvaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?