Hampaiden narskuttelu eli bruksaus voi näkyä kasvoista – nämä merkit paljastavat - Terveys - Ilta-Sanomat

Hammaslääkäri näkee sen jo naamasta – nämä merkit paljastavat bruksaajan

Hammaslääkäri Kaj Karlsson voi tunnistaa bruksaajan pelkästään kasvoihin katsomalla.

Narskuttelija ei aina tiedä olevansa bruksaaja.

29.6. 8:00

Sinä taidat narskutella hampaita, pamautti yksi hammaslääkäri minulle kerran välittömästi, kun olin astellut sisään vastaanotolle.

Voiko hammaslääkäri todella nähdä potilaan kasvoihin katsomalla, että kyseessä on bruksaaja eli hampaiden narskuttelija? Kysytään asiaa Plusterveyden hammaslääkäriltä Kaj Karlssonilta.

– Kyllä, tietyt kasvonpiirteet voivat antaa vihjeitä bruksaamisesta, hän toteaa.

Karlssonin mukaan potilaan voimakkaat leukaperät ja neliskanttiset kasvot saattavat herättää hammaslääkärin huomion.

– Bruksaaminen on lihastoimintaa, ja lihastoiminta tunnetusti treenaa lihaksia. Samalla tavalla kuin hauis kasvaa kuntosalilla, kasvavat myös leukaperien lihakset, kun niitä käyttää tarpeeksi, hän selittää.

Diagnoosia ei lääkäri kuitenkaan ala tekemään pelkän naamavärkin perusteella, vaan asia varmistetaan suuhun kurkistamalla ja purulihaksia tunnustelemalla.

Lisää vihjeitä suuhun kurkkaamalla

Vilkaisu suuhun antaa hammaslääkärille lisätietoa potilaan pureskelutottumuksista. Kuluneet tai halkeilleet hampaat antavat syyn epäillä, että kyseessä on narskuttelija.

– Harvoin hampaat kuluvat pelkästä ruuan pureskelusta niin paljon, että hampaisiin syntyy näkyviä kulumia, Karlsson toteaa.

Myös purulihasten arkuus ja kireys ovat hammaslääkärille merkkejä narskuttelusta. Merkkejä voi näkyä lisäksi suun limakalvoilla ja kielessä.

– Pureskelun tuloksena poskiin voi painua niin kutsuttu purujuoste eli valli hampaiden väliin, kun hampaat pureskelevat poskia, hammaslääkäri kuvailee.

Myös kielen sivuille voi muodostua piparkakkumainen reuna, joka paljastaa kielen painautuvan hampaita vasten.

Leukoja voi jännittää huomaamatta

Bruksaamista on kahta tyyppiä, Kaj Karlsson muistuttaa. Osa kolisuttelee hampaita niin, että unikaveri vieressä suorastaan kärsii yöllisestä metelistä. Toinen sen sijaan puristaa hampaita yhteen, eikä välttämättä itse edes tiedä harrastavansa moista aktiviteettia.

Hammaslääkärin mukaan bruksaaja voi kärsiä aamuisin päänsäryistä tai hellistä leukaperistä. Myös suuta voi olla vaikea avata yön jäljiltä. Aina potilas ei kuitenkaan arvaa oireiden kielivän bruksaamisesta.

Leukoja voi jännittää huomaamattaan myös päivisin, sillä bruksaaminen ei aina jää vain yöhön.

– Moni keskittyy esimerkiksi töihin niin intensiivisesti, ettei edes huomaa leukaperien jännittyvän, Karlsson tietää.

Kyseessä voi olla sisäänrakennettu tapa, jota on usein vaikea huomata.

– Hampaiden yhteen pureminen voi olla jollekin yhtä luonnollinen toiminto kuin hengittäminen, Karlsson kuvailee.

Hän kehottaakin tarkkailemaan suun ja hampaiden tilannetta työpäivän mittaan. Normaalissa, rennossa tilassa hampaat ovat hieman irti toisistaan, hammaslääkäri muistuttaa.

– Jos huomaa, että hampaat ovat taas kerran tiukasti yhteen purtuna, voi olla hyvä idea ihan tietoisesti rentouttaa leukaperiä esimerkiksi avaamalla suuta ja hellittämällä jännitystä.

Nämä merkit voivat paljastaa bruksaajan

  • Päänsärky tai leukojen aristus aamuisin voivat kieliä jännityksestä leukaperissä.

  • Bruksaaminen voi jättää purujäljet poskien sisäpinnoille tai kielen ulkoreunoille.

  • Vihlonta sekä kulumat tai lohkeamat hampaissa kertovat myös narskuttelusta.

  • Jännitätkö leukoja tai pureskeletko hampaita yhteen esimerkiksi työtehtäviin keskittyessäsi? Saatat olla päiväbruksaaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?