Muistisairautta voi ehkäistä hoitamalla verenpainetta - Terveys - Ilta-Sanomat

Verenpaineen hoitaminen voi torjua muistisairauksiakin: ”Hämmästyttävää on se, että lyhyillä hoidoilla oli vaikutusta”

Asiantuntijat ovat ilahtuneet tuloksista, joiden mukaan verenpaineen lääkehoidolla on myönteinen vaikutus myös muistisairauksien ehkäisyyn.

Muistisairauden hoito aloitetaan yleensä elintapoja muuttamalla. Jos se ei auta, otetaan avuksi lääkkeet.

27.7. 16:05

Elintapojen parantaminen ja oikeanlainen lääkitys voi auttaa muistisairauksien ehkäisyssä. Esimerkiksi pari vuotta sitten amerikkalaisessa julkaisussa oli arvioitu eri verenpainelääke­tutkimuksia. Lääkärit totesivat, että verenpainelääke on vaikuttanut muistisairauksiin ja niiden ehkäisyyn.

– Hämmästyttävää on se, että lyhyillä hoidoilla oli vaikutusta, Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg sanoo.

Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.

Hoitojakso kesti muutaman vuoden, jonka aikana voitiin nähdä, että verenpaine­lääkkeillä oli vaikutusta muistisairauteen.

Suomessa ikääntyvien määrä kasvaa, ja kasvussa ovat myös muistisairaudet.

– Tämä voi luoda näköharhan siitä, että muistisairaudet ovat lisääntyneet, kun ruvetaan katsomaan muistisairauksia iän perusteella, Strandberg sanoo.

Todellisuudessa tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan.

Viitteitä on siitä, että muistisairauksien ilmaantuvuus on laskussa. Ilmaantuvuus tarkoittaa uusien tautitapausten määrää tietyssä ikäryhmässä.

Professori Strandbergin mielestä ykkösasia muistisairauksien ehkäisyssä on verenpaineen hoito.

Strandberg sanoo, että verenpainelääkitys pitäisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin, sen parempi.

– Jos on riskiä korkeaan verenpaineeseen, hoito pitäisi aloittaa keski-iässä. Ongelma on siinä, että verenpainetta ruvetaan hoitamaan vasta viime metreillä.

Jos on riskiä korkeaan verenpaineeseen, hoito pitäisi aloittaa keski-iässä. Ongelma on siinä, että verenpainetta ruvetaan hoitamaan vasta viime metreillä.

Kun verenpainetta hoidetaan, verisuonet pysyvät paremmassa kunnossa ja veri kiertää aivoissa.

– Tämä on putkimiehen logiikkaa. Kun on korkea paine putkissa, putket kestävät vähemmän.

Verenpainelääkkeiden lisäksi muistisairauksia voidaan torjua kolesteroli­lääkityksen avulla.

Korkea kolesteroli vaikuttaa valtimoihin ja verisuonijärjestelmään ja sitä kautta muistisairauksiin.

Kolesterolilääkkeistä tiedetään, että lääkehoidolla voidaan vähentää verisuoniperäisiä aivohalvauksia.

Strandberg uskoo, että muistisairauksiin voidaan vaikuttaa hoitamalla perinteisiä verisuonten riskitekijöitä, kuten kolesterolia ja verenpainetta, ja välttämällä tupakointia.

– Siitä riidellään, miten paljon ne vaikuttavat. Olen sitä mieltä, että lähemmäs 60 prosenttia sairauksista voitaisiin ehkäistä.

Olen sitä mieltä, että lähemmäs 60 prosenttia sairauksista voitaisiin ehkäistä.

Tukholman Karoliinisessa instituutissa vaikuttava, professori Miia Kivipelto pitää ilahduttavana sitä, että verenpaineen lääkehoidolla on todettu olevan vaikutusta.

– Ei vain sydäntapahtumiin ja aivoinfarkteihin, jotka ovat tunnettuja korkeaan verenpaineeseen liittyviä tekijöitä, vaan myös muistihäiriöihin.

Näyttöä on Kivipellon mukaan etenkin siitä, että keski-iän korkea verenpaine lisää muistisairauden riskiä, kun taas verenpaineen tehokas hoito pienentää riskiä.

Kivipelto toimi päätutkijana suomalaisessa Finger-tutkimuksessa, joka tarkastelee elintapojen vaikutusta muistisairauksiin.

Kivipelto sanoo, että lääkkeellinen hoito on yksi osa muistisairauksien torjuntaa, mutta että kokonaispaketti on tärkeä.

– Verenpaineen, kolesterolin, diabeteksen ja ylipainon tehokas monitorointi ja hoito on yksi tekijä. Sen lisäksi ovat liikunta, ruokavalio ja aivovoimistelu.

Muun muassa terveellinen ruokavalio auttaa osaltaan ehkäisemään muistisairauksia.

Yleensä hoito aloitetaan elintapatekijöillä, Kivipelto sanoo. Jätetään tupakka, lisätään liikuntaa ja muutetaan ruokavaliota terveellisemmäksi.

– Jos ei auta, sitten tulee lääkkeellinen hoito.

Finger-tutkimuksessa saatiin hyviä tuloksia siitä, miten elintapojen muutos vaikuttaa muistihäiriöiden ehkäisyyn. Kahden vuoden seurannan aikana muistihäiriöiden riski pieneni selvästi.

– Kokonaisuutta jos katsotaan, on arvioitu, että muokattavissa olevia riskitekijöitä liittyy noin 40 prosenttia muistisairauksista.

Finger-tutkimuksessa alkaa kesän jälkeen kymmenen vuoden seuranta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?