Laskimotukos voi tulla kenelle tahansa – hälyttävä merkki jalassa on aina syy lähteä päivystykseen - Terveys - Ilta-Sanomat

Laskimotukos voi tulla kenelle tahansa – hälyttävä merkki jalassa on aina syy lähteä päivystykseen

Ilman hoitoa laskimotukos saattaa edetä hyvin nopeasti. Vaarallisin seuraus voi olla keuhkoveritulpan kehittyminen.

5.6. 8:30

Korona-aikana paikallaanolo on monella lisääntynyt hurjasti.

– Liikkumattomuus on yksi laskimotukosten hyvin olennainen riskitekijä, muistuttaa kardiologi Tapio Aalto Mehiläisestä.

Tyypillisessä tapauksessa laskimotukos syntyy pitkällä lento- tai junamatkalla, kun joudutaan istumaan paikoillaan kauan.

Tukos kehittyy usein pohkeeseen, koska alaraajojen laskimot ovat kehon alimmat. Veri pakkautuu niihin ja joutuu nousemaan ylös painovoimaa vastaan.

– Alaraajojen syvissä laskimoissa veri virtaa hyvin hitaasti, ja voi siksi jäädä makaamaan ja hyytyä tukokseksi sinne.

Lue lisää: Joka päivä kymmenet suomalaiset saavat hengenvaarallisen veritulpan – näitä oireita ei saa sivuuttaa

Tunnista hälyttävä merkki

Hälyttävä merkki laskimotukoksesta on, jos alaraaja – useimmiten juuri pohje – kipeytyy kuin itsestään, ilman mitään vammaa.

– Alaraajan kipeytyminen, turpoaminen ja muuttuminen pinkeäksi ja sinertäväksi on aina syy hakeutua päivystysvastaanotolle, Aalto neuvoo.

Päivystyksessä hoito aloitetaan verenohennuslääkkeellä, joka vaikuttaa veren hyytymiseen nopeasti.

Lääkityksestä voi tulla pysyväkin hoito, jos lääkäri arvioi uusiutumisriskin korkeaksi.

Vaarallisin seuraus keuhkoveritulppa

Ilman hoitoa tukos saattaa edetä hyvin nopeasti.

– Se voi levitä laajastikin syviin laskimoihin, jolloin se on vaikeahoitoinen, ja jalkaan saattaa jäädä pysyvä turvotus.

Vaarallisin seuraus voi olla keuhkoveritulpan kehittyminen.

– Laskimotukos saattaa lähteä jalasta liikkeelle, kulkeutua ylöspäin sydämeen ja edelleen keuhkoverenkiertoon. Siellä se voi aiheuttaa akuutin keuhkoveritulpan, joka on aina hengenvaarallinen tila.

Lue lisää: Hanna Partasen sitkeä jalkavaiva muuttui hengenvaaralliseksi keuhkoveritulpaksi: ”Olisi voinut käydä huonomminkin”

Salakavalan laskimotukoksesta tekee se, ettei se aina aiheuta tyypillisiä oireita. Aalto arvioi, että vähintään 10 prosenttia tapauksista jää diagnosoimatta.

Vähäoireinen tukoskin voi olla vaarallinen, tai se voi myös parantua itsestään.

– Osa menee ohi pieninä jalkakipuina, jotka paranevat jälkiä jättämättä.

Laskimotukoksia tulee myös nuorille

Kuten monet muutkin sairaudet, myös laskimotukokset yleistyvät iän myötä.

Kardiologi korostaa, että kyse ei kuitenkaan ole missään nimessä vain vanhusten sairaudesta, sillä laskimotukos voi tulla kenelle tahansa.

– Näitä esiintyy kaikilla aikuisilla. Yleisimmin potilaat ovat keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, mutta ikäsidonnaisuus ei ole voimakasta. Laskimotukoksia tulee myös nuorille ihmisille.

Nuoren tukoksen syynä on tyypillisesti synnynnäinen hyytymishäiriö, joka pitää tutkia, ellei taustalla ole esimerkiksi tukokselle altistavaa vammaa tai pitkää lentomatkaa.

Tauota istumista, liikuttele jalkoja

Terveelliset elämäntavat ovat eduksi tukosten välttämisessä, ja hyvin paljon asiaan voi vaikuttaa yksinkertaisesti lisäämällä aktiivisuutta päivään.

– Jos istut paljon, nouse tunnin, kahden välein jaloittelemaan.

Jopa vielä tärkeämpää on jalkojen liikuttelu.

– Paikallaan istuessakin voit hyvin nostella jalkateriä ylös alas.

Älä ohita oireita

Alaraajan syvän laskimotukoksen tyypilliset oireet ovat:

  • Pohkeen turvotus

  • Leposärky

  • Arkuus

  • Kävellessä tuntuva kipu

Usein oireena on vain jokin näistä.

Laskimoveritulppa voi olla salakavalasti myös täysin oireeton.

Oireetonkin veritulppa voi suurentaa pohkeen ympärysmittaa.

Laskimoveritulpan vaarallisin seuraus voi olla keuhkoveritulppa. Sen tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, yskänärsytys, veriyskä ja rintakipu, sekä rasituksen siedon heikentyminen.

Lähde: Terveyskirjasto

Näin ehkäiset:

  1. Nouse istumasta tunnin, kahden välein.

  2. Istuessakin nostele jalkateriä ylös alas ja tee paikoillaan ollessa pohjejumppaa.

  3. Muista juoda riittävästi nestettä vuorokauden aikana.

  4. Harrasta liikuntaa.

  5. Vältä ylipainoa.

  6. Lopeta tupakointi.

  7. Huolehdi, että mahdolliset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat tavoitetasolla, kuten verenpaine, kolesteroli ja verensokeri.

Lähteet: Tapio Aalto, Terveyskylä

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 18.5.2020.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?