Koronarokote aiheuttaa osalla pidempikestoisia sivuoireita – näistä oireista ei tarvitse huolestua

Koronarokotuksen tyypilliset haittavaikutukset väistyvät yleensä päivässä tai parissa. Osa voi saada rokotteesta myös pidempiaikaisia oireita – näistä ei kuitenkaan tarvitse huolestua, vakuuttaa Fimean lääketurvayksikön ylilääkäri Tiina Karonen.

Koronarokotuksen tyypillisiä, ei-vaarallisia haittavaikutuksia ovat muun muassa pistoskohdan kipeytyminen ja punoitus.

3.6.2021 13:13

Valtaosa vanhemmista ikäluokista on jo saanut ainakin ensimmäisen rokotteensa, ja monessa kunnassa rokotusvuorossa ovat jo työikäiset. Esimerkiksi Helsingissä rokotetaan jo tänä vuonna 35 vuotta täyttäviä.

Rokotuskattavuuden parantuessa myös erilaisia haittavaikutuksia on raportoitu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan tasaiseen tahtiin.

Ehdottomasti eniten ilmoituksia tulee tavanomaisista rokotuksen jälkeisistä oireita, Fimean lääketurvayksikön ylilääkäri Tiina Karonen kertoo.

Tyypillisiä ja vaarattomia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi rokotettavan käden kipu, punoitus, kuumotus ja kihelmöinti. Yleisiä oireita ovat myös vilunväristykset, kuumereaktiot sekä lihas- ja nivelkivut.

Haittailmoituksille tehdään kiireellisyysarvio, ja vakavia haittavaikutuksia tai mahdollisia signaaleja sisältävät ilmoitukset käsitellään ensin. Siitä johtuen vakavien ilmoitusten osuus näyttää tällä hetkellä todellista suuremmalta, Karonen painottaa.

–  Tällä hetkellä runsaat 2300 ilmoitusta on ehditty käsitellä, ja jonossa tarkempaan käsittelyyn on runsaat 3600 ei-vakavaa ilmoitusta.

Uusia haittavaikutuksia arvioidaan jatkuvasti

Useimmiten tavanomaiset koronarokotteen aiheuttamat oireet häviävät muutamassa päivässä, mutta joillakin ne saattavat kestää pidempäänkin.

Rokotekohta kahdeksan päivää rokotuksen jälkeen.

Helsinkiläinen Maarit sai koronarokotteen, jonka jälkeen pistoskohtaan ilmestyi punainen läiskä. Läntti on ollut Maaritin käsivarressa pian kaksi viikkoa.

– Kohta on hieman koholla ja välillä sitä kutittaa, mutta muuten haitta on enimmäkseen kosmeettinen, Maarit kuvailee.

Tällaiset ihoreaktiot ovat ylilääkäri Tiina Karosen mukaan täysin normaaleja. Hän kertoo, että Modernan rokotteelle ollaan lisäämässä viivästyneet rokotuskohdan reaktiot uutena haittavaikutuksena tuotetietoihin.

Hänen mukaansa rokotteiden mahdollisia uusia haittavaikutuksia arvioidaan jatkuvasti. Euroopan lääkevirasto EMAn turvallisuuskatsausten perusteella osa niistä lisätään rokotteen valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen.

Maarit voi siis nukkua yönsä rauhallisin mielin, mutta millaisessa tilanteessa koronarokotteen aiheuttamista haittavaikutuksista tulisi huolestua?

– Yleiset haitat väistyvät yleensä muutamassa päivässä ja rokotuskohdan reaktiotkin viikossa-kahdessa. Mutta laajemmin tähän ei ole yksiselitteistä kaiken kattavaa vastausta, vaan kansalaisen täytyy itse arvioida tilannetta. Jos asia huolestuttaa, voi ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai hoitavaan lääkäriin.

Yhteyttä voi ottaa myös Digi- ja väestötietoviraston Koronainfo-puhelinpalveluun.

Fakta

Tyypillisiä ja normaaleja oireita koronarokotteesta:

  • Pistoskohdan kipu, punoitus ja kuumotus

  • Vilunväristykset

  • Kuume

  • Lihas- ja nivelkivut

  • Päänsärky

  • Väsymys

  • Huonovointisuus

Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että koronarokotteen toinen annos aiheuttaa sivuoireita ensimmäistä piikkiä useammin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi, että sivuoireet toisessa rokotusannoksessa ovat samoja kuin ensimmäisessä.

Kontion mukaan lähetti-rna-rokotteiden kohdalla (Pfizer ja Moderna) haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen annoksen jälkeen kuin ensimmäisen annoksen jälkeen. Hänen mukaansa haittavaikutuksia esiintyy toisen rokotusannoksen saaneista noin kymmenellä prosentilla.

Jos henkilö on saanut ensimmäisen annoksensa AstraZenecaa ja ottaa toisen annoksensa Pfizeria tai Modernaa, esiintyy haittavaikutuksia useammin. Yleisestikin adenovirus­vektorirokotteiden, joihin myös AstraZeneca kuuluu, haittavaikutukset ilmenevät useammin ensimmäisen piikin kohdalla ja harvemmin toisen piikin kohdalla.

Kontio painottaa, etteivät oireet ole kummassakaan tapauksessa toistaan vahvempia tai poikkeavia, vaan ne esiintyvät vain useammin.

– Rna-rokotteissa ykköspiikistä tulee pääasiassa käsivarsi kipeäksi, mutta toisen annoksen jälkeen on useammin kuumetta, Kontio sanoo.

Lue lisää: Korona­rokotteen toinen annos aiheuttaa sivuoireita ensimmäistä piikkiä useammin – erot rokote­kohtaisia

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?