Se, mitä syömme, vaikuttaa vastustuskykyymme monin tavoin.
Suurin osa vastustuskykyä ylläpitävästä immuunipuolustuksesta sijaitsee nimittäin suolistossa. Sen takia on kovasti merkitystä, millaisia ravintoaineita suolistolleen tarjoaa.
Runsasravinteisella syömisellä vastustuskykyään voi vahvistaa vaivatta. Heikkolaatuinen suolistobakteeristo puolestaan yhdistyy tutkimuksissa moniin sairauksiin.
Kokonaisterveys sekä kehon kestokyky ja vointi perustuvat suoliston bakteeritasapainoon.
Suoliston hyvinvointi tukee ja vahvistaa immuunijärjestelmän puolustusreaktioita eli vastustuskykyä. Hyvän vastustuskyvyn ansiosta jokainen liikkeellä oleva virus ei saa sairastumaan.
– Mitä monipuolisempi suolistobakteeristo on, sen hyödyllisempää terveyden kannalta, yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadén sanoo.
”Yhteys moniin sairauksiin on vahva”
Suolistomikrobisto on sairastuneilla usein niukentunut.
– Suolistobakteeriston yhteys moniin sairauksiin on vahva, vaikka kaikki syy- ja seuraussuhteet eivät olekaan vielä selviä.
Vadén mainitsee, että köyhtyneen mikrobiston lisäksi on havaittu, että sairaustiloissa jokin meille vähemmän edullinen mikrobilaji on saattanut päästä liiallisesti lisääntymään suolistossa.
Näin ravinto vaikuttaa
Kasvikset, pavut, linssit, hedelmät, marjat, pähkinät ja hapatetut maitotuotteet ovat erityisen suotuisia suoliston toiminnalle.
Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa siihen, edistääkö oma suolistobakteeristo terveyttä vai sairastumista: millaista bakteeristoa syömisillään vahvistaa ja millaista kuihduttaa.
– Kuiturikas ja kasviperäinen ruokavalio on hyvä kasvualusta monipuoliselle mikrobistolle. Teollisesti valmistettu, jo valmiiksi prosessoitu ruoka ei tarjoa paljoakaan ravintoa suoliston mikrobistolle.
”Mikrobikanta on vahvasti sidoksissa syömisiin. Ei kannata tuudittautua siihen, että maitohappobakteereilla saisi suolistonsa kuntoon.
Jos haluaa monipuolistaa suolistonsa bakteerikantoja, tulisi syödä päivittäin erilaisia kuituja sisältävää ravintoa.
– Silloin ruokitaan suoliston eri kohtia. Tarvitaan säännöllisesti kuitua, joka sulaa jo aiemmin ohutsuolen yläpäässä, kuten myös kuitua, joka sulaa vasta paksusuolessa, Vadén perustelee.
Kuiturikas ja kasviperäinen ruokavalio on hyvä kasvualusta monipuoliselle mikrobistolle.
Suolistobakteeristoa pystyy muokkaamaan syömisillään jo muutamassa viikossa, sillä mikrobikanta muuttuu nopeasti.
– Mikrobikanta on vahvasti sidoksissa syömisiin. Ei kannata tuudittautua siihen, että maitohappobakteereilla saisi suolistonsa kuntoon. Oleellisempaa on syödä ravintoa, joka ruokkii suolistossa olevia bakteereita.
Ravinnon merkitys korostuu iän myötä
Kehossa tapahtuvien muutosten seurauksena vastustuskyky ja immuunipuolustus heikkenevät iän myötä. Silloin korostuu tarve pitää vastustuskyky kunnossa ravintorikkaalla ruualla.
– Ikääntyessä energiantarve vähenee, jolloin myös nälän tunne heikkenee. Siksi on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota ruuan ravitsemukselliseen laatuun.
”Elimistön toiminta perustuu tasapainoon. Palautumiseen on oltava riittävästi aikaa.
Myös muut tekijät kuin terveellinen ravitsemus vaikuttavat vastustuskykyyn. Riittävä uni on vastustuskyvylle välttämätöntä, koska jatkuva univaje heikentää immuunijärjestelmää. Huono nukkuminen altistaa sairastumiselle kuten pitkittynyt stressitilakin.
Kova kunto ei tarkoita välttämättä hyvää vastustuskykyä
Myös liian rankka liikunta heikentää vastustuskykyä, koska elimistö voi joutua stressitilaan.
– Elimistön toiminta perustuu tasapainoon. Palautumiseen on oltava riittävästi aikaa. Sopiva annos liikuntaa tai vaikka luonnossa eläviä mikrobeja on hyväksi, mutta mikä tahansa liiallinen altistus alkaa heikentää vastustuskykyä.
Kova kunto ei aina tarkoita hyvää vastustuskykyä.
– Se nähdään urheilijoiden ylikuntotilanteissa, jolloin ollaan hyvin herkkiä kaikille infektioille. Silloin tarttuu tauti kuin tauti, Vadén huomauttaa.
Vastustuskyvylle on eduksi myös turhien lääkekuurien välttäminen, koska antibiootit eliminoivat suoliston hyödyllistäkin mikrobilajistoa.
Suolistomikrobiston koostumus on yksilöllinen
Aikuisilla suolistomikrobisto painaa keskimäärin puolitoista kiloa, mutta painoa voi olla parikin kiloa. Jokaisen suolistomikrobiston koostumus on yksilöllinen.
Mikrobistossa on paljon erilaisia bakteereita, mutta myös viruksia, hiivoja ja sieniä.
Mikrobit muun muassa pilkkovat ruoasta elimistön käyttöön tarvittavia ainesosia, valmistavat erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä ja tuhoavat haitallisia aineita.
Suolistobakteeriston koostumukseen, toimintaan ja tasapainoon voi vaikuttaa ravitsemuksella. Kasvikset, pavut, linssit, hedelmät, marjat, pähkinät ja hapatetut maitotuotteet ovat erityisen suotuisia suoliston toiminnalle.
Lähteet: Yleislääketieteen erikoislääkäri, Mehiläisen Terveyden edistäminen -yksikön johtava lääkäri Atte Vadén sekä Giulia Enders: Suoliston salaisuus.
