Ylipainoiset kertovat, kuinka lääkärit kauhistelevat kiloja – ”Siksi en käy lääkärissä, vaikka tarve olisi” - Terveys - Ilta-Sanomat

Ylipainoiset kertovat, kuinka lääkärit kauhistelevat kiloja – ”Siksi en käy lääkärissä, vaikka tarve olisi”

Moni ylipainoinen kokee, että lääkärissä huomio kiinnittyy aina kiloihin, vaikka apua hakisi ihan muuhun. – Kiloihin takertuminen ei lisää hyvinvointia, lääkäri Anni Saukkola sanoo.

Ylipainolla on terveysriskinsä, mutta pelkkä lääkärin huomauttelu painosta ei riitä. Pahimmillaan painon kommentointi voi laukaista syömishäiriön.­

24.2. 15:00

Ultratessaan kätilö tarttuu potilaan vatsamakkaraan, heiluttaa sitä ja toteaa: ”Sinulla kun on tässä tätä ylimääräistä, niin siksi näkyy huonosti.”

Toinen potilas menee vastaanotolle toistuvan päänsäryn takia, ja lääkäri alkaa kauhistella kertyneitä kiloja.

Kolmannen sairauskertomuksessa on aina maininta ylipainosta, vaikka aiheesta ei ole edes keskusteltu vastaanotolla.

Muun muassa tällaisiin tilanteisiin ylipainoiset ovat lääkärillä ja terveydenhoidossa joutuneet.

Mitä näissä tilanteissa pitäisi tehdä?

Olla yhteydessä hoitavan tahon, kuten terveysaseman tai klinikan ylilääkäriin, neuvoo lääkäri Anni Saukkola.

 Jos potilas tulee vastaanotolle poskiontelontulehduksen takia, ei se liity mitenkään ylipainoon.

Hän ymmärtää kuitenkin, että yhteydenotto voi tuntua turhauttavalta, jos epäasiallista kommentointia kuulee usein.

– Lääkärin velvollisuus on tietysti puhua siitä, millaisia yhteyksiä asioilla on. Mutta jos potilas tulee vastaanotolle poskiontelontulehduksen takia, niin eihän se liity mitenkään ylipainoon, Saukkola sanoo.

Kiloihin takertuminen ei lisää hyvinvointia

Saukkola ajattelee, että lääkärin pitäisi mieltää paino ennen kaikkea seuraukseksi jostakin.

Ylipainolla on terveysriskinsä, mutta pelkkä painosta huomauttelu ei riitä. Samalla tulisi muistaa, että pahimmillaan painon kommentointi voi laukaista jopa syömishäiriön.

– Kiloihin takertuminen ei ole oleellista, koska se ei lisää hyvinvointia. On turha huomauttaa, että olet ylipainoinen, kyllä potilas on sen huomannut. Eikä kukaan ole voinut varttua yhteiskunnassamme tietämättä ylipainon riskejä. Ylipainon taustalla voi kuitenkin olla todella monimutkaisia asioita, sairautta ja häpeää.

”Lääkärin mielestä syy on aina lihavuus”

Myös monet Ilta-Sanomien lukijat kertoivat taannoin kyselyssä, että lääkärikäynnillä suurin osa ajasta meni painon käsittelyyn.

– Menet lääkärille minkä vuoksi tahansa, niin aina lääkärin mielestä syy on lihavuus. Siksi en käy lääkärissä, vaikka tarve olisi, eräs kertoi.

Jotkut harmittelivat myös sitä, että lääkärit eivät usein kysy syitä lihomiseen. Sen sijaan monien kokemuksen mukaan lääkärit tuntuivat pitävän itsestään selvänä, että ylipainoinen syö vain herkkuja ja lihoo.

Lääkäri suosittelee miettimään, mikä on vaikuttavaa painopuhetta ja onko vastaanotolla pelkästä kehotuksesta laihduttaa mitään hyötyä – ylipainoinen kyllä tietää olevansa ylipainoinen.­

Syöpäsairaan pojan äiti kertoi loukkaantuneensa lukiessaan poikaansa hoitaneiden lääkäreiden kirjoittamia lausuntoja. Lähes jokainen alkoi maininnalla ”sairaalloisen obeesi eli ylipainoinen”.

– Tätä ei mielestäni sairaan ole ollut mieltä ylentävää lukea. Vakavasti sairastunut kolmekymppinen kyllä tietää olevansa (muun muassa kortisolista) turvonnut. Mitä muuta iloa elämässä on kuin syödä ja juoda masentavassa elämäntilanteessa? syöpään kuolleen pojan äiti kysyi.

Eräs ylipainoinen kertoi IS:n kyselyssä, että hänen elämäänsä on varjostanut geenivirhe, josta on seurannut ylipainoa ja syrjintää.

– Ihmisten mielikuva siitä, että kaikki ylipainoiset syövät itsensä huonoon kuntoon ja ovat sitä kautta sairaan ylipainoisia, on vääristynyt. Ei pitäisi haukkua, jos ei edes tunne ihmistä, hän huomautti.

Pitäisi pohtia myös ratkaisuja

Lääkäri Anni Saukkola ajattelee, että painon sijaan lääkärin vastaanotolla pitäisi puhua esimerkiksi siitä, miten potilas nukkuu, kuinka päivät kuluvat, millainen mieliala on ja tuntuuko elämä tyydyttävältä.

Lisäksi pitäisi selvittää, onko potilaalla piileviä sairauksia, jotka voivat olla ylipainon taustalla tai viekö esimerkiksi pitkäaikainen sairaus kyvyn nauttia liikunnasta.

Lääkäri Anni Saukkolan mielestä painon sijaan vastaanotolla pitäisi puhua esimerkiksi siitä, miten potilas nukkuu ja millainen hänen mielialansa on.­

Pelkkä selvittelykään ei kuitenkaan auta, vaan potilaan kanssa tulisi pohtia myös ratkaisuja.

Saukkola tietää omasta kokemuksestaan, ettei riittävä tieto välttämättä tarkoita sitä, että tietoa jaksaisi myös soveltaa omassa elämässään.

– Kun olin itse uupunut ja masentunut, huomasin, ettei minulla ole paukkuja panostaa liikkumiseen tai terveelliseen syömiseen. Toivuttuani minulla oli pari kiloa lisää, mutta muuten voin aiempaa paremmin. Se havahdutti tajuamaan, ettei paino ole mittari siitä, miten hyvin tai huonosti ihminen voi.

”En ollenkaan allekirjoita ajatusta, että kaikki ovat vastuussa itsestään”

Ymmärrys siitä, miten painosta pitäisi puhua, on Saukkolan mukaan kuitenkin lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Varsinkin yleislääkärit ovat Saukkolan mukaan entistä valveutuneempia auttamaan potilaitaan.

Aina kun Saukkola puhuu siitä, miten lääkärin pitäisi suhtautua potilaan painoon, joku muistaa kysyä, onko hänen mielestään hyvä, että potilaat lihovat.

 Sensitiivinen painopuhe nähdään lihavuuden ihannointina ja uhkana jollekin. Itse ajattelen, että painosta huomauttelu on uhka.

Saukkola toivoo, että jokainen miettisi, mikä on vaikuttavaa painopuhetta ja onko pelkästä kehotuksesta laihduttaa mitään hyötyä.

– Sensitiivinen painopuhe nähdään lihavuuden ihannointina ja uhkana jollekin. Itse ajattelen, että painosta huomauttelu on uhka. Näyttöön perustuvia ja tehokkaita hoitokeinoja ylipainoon ovat esimerkiksi ravitsemusohjaus, motivoivat keskustelut ja pitkäaikaiset hoitosuhteet. Erityistä tukea pitäisi tarjota haavoittuvassa tilanteessa oleville, sillä tiedetään, että esimerkiksi työttömyys tai raskausaika voivat altistaa huonoille elintavoille.

Saukkolan mielestä lääkärin tehtävänä on tukea potilasta parhaalla mahdollisella tavalla, tieteeseen pohjautuvaan tietoon perustuen.

– En ollenkaan allekirjoita ajatusta, että kaikki ovat vastuussa itsestään. Meillä jokaisella on tietynlaiset lähtökohdat. Esimerkiksi se vaikuttaa elintapoihin, millaisen tulotason perheeseen on syntynyt.

Kiinnitä huomio näihin

1. Motivaatio

Elintapoja ei voi muuttaa ilman omaa motivaatiota. Siksi kannattaa miettiä, mikä itseä motivoi. Hyvinvointia ei tarvitse lähestyä ajattelemalla, miten voisi painaa vähemmän, vaan yhtä lailla voi esimerkiksi miettiä, miten mieli voisi paremmin.

Fyysiselle terveydelle tärkeät asiat, kuten kasvispainotteinen ruokavalio ja arkiliikunta, ovat hyväksi myös mielelle ja ympäristölle.

2. Perusasiat

Terveys syntyy usein tylsältäkin kuulostavista perusasioista. Kun uni, sosiaaliset suhteet, liikunta ja ruokavalio ovat tasapainossa, ihminen todennäköisesti voi hyvin. Vaikka suurin osa meistä tietää tämän, ei muutosten tekeminen ole yksinkertaista.

Anni Saukkola kannustaa hakemaan rohkeasti tukea ammattilaisilta, kuten lääkäriltä tai ravitsemusterapeutilta.

3. Kokonaisterveys

Vaikka merkittävällä ylipainolla on terveysvaikutuksia, Saukkola kehottaa silti muistamaan, että terveys on ennen kaikkia kokonaisuus eikä kertynyt paino aina kerro hyvinvoinnin puutteesta.

– Paino ei ole ollenkaan sama asia kuin hyvinvointi! Tiedän esimerkiksi tilanteita, joissa ihminen on toipunut vakavasta masennuksesta ja painoa on päässyt kertymään, mutta silti hän voi paremmin kuin hoikempana. Kannustan olemaan armollinen ja kuuntelemaan itseä siinä, milloin oikeasti voi hyvin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?