Mistä selkäkipu johtuu? Yksi syy on yleinen, emmekä puhu istumisesta: ”Ei ole ihme, että alkaa kiristellä”

Selkäkipuilun yleinen syy löytyy tavallisesta arjesta. Pahin vihollinen on pitkä paikallaan olo.

Nykytutkimus ei tue sitä, että selkäkivut johtuisivat esimerkiksi istumisesta, vaan siitä, että on liian kauan paikallaan. On melko sama, mikä asento on, jos sitä ei vaihtele.

22.2.2021 8:00

Se ei ole painavan pahvilaatikon nostaminen eikä renkaiden vaihto. Tai veneen kääntäminen kesäloman ensimmäisenä päivänä.

Selkäkipujen juurisyy on enemmänkin se, mitä tekee joka päivä – tai on tekemättä.

Tavanomaiset selkäkrempat johtuvat useimmiten liikkeen puutteesta. Etenkin samassa asennossa pysymisestä. Esimerkeiksi käyvät tietokoneen äärellä istuminen ilman taukoja tai muu pitkäkestoinen paikallaanolo. Suurin osa selkäkivuista menee ohi itsekseen.

– Kipu tulee ja menee eli se on hyvälaatuista. Yksi tyyppiesimerkki on noidannuoli eli voimakas lihaskramppi, joka aiheuttaa äkillisen kivun, kertoo selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta.

Usein tunne siitä, että selkää kolottaa tai se tuntuu väsyneeltä, juontaa juurensa siihen, että kudokset eivät ole saaneet riittävästi ravintoa eli happea, sanoo selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola. Kuvassa myös urheilufysioterapeutti Peetu Lehmus.

Kaikista selkäkiputapauksista 90 prosenttia luokitellaan epäspesifeiksi eli hyvälaatuisiksi. Kivuille ei siis löydy varsinaista syytä.

Vain 5–10 prosenttia alaselkäkivuista liittyy johonkin selkäsairauteen tai hermojuuriongelmaan, kuten välilevyrappeumaan.

– Kipua voi aiheuttaa mikä tahansa kudos tai rakenne, jossa on kipuhermopäätteitä. Kyse voi olla esimerkiksi venähdyksestä tai revähdyksestä tai jonkinlaisesta kudosärsytyksestä.

Jos kehoa taas ei ole tottunut käyttämään, lihakset voivat kipeytyä esimerkiksi epätavallisista työskentelyasennoista. Tai mistä tahansa uudenlaisesta kehon rasittamisesta, kuten pihatöiden tekemisestä.

Mitä vähemmän kroppa on ollut käytössä, sitä enemmän lihakset todennäköisesti rasituksessa kipeytyvät.

 Selkäkipujen juurisyy on se, mitä tekee joka päivä – tai on tekemättä.

Usein tunne siitä, että selkää kolottaa tai se tuntuu väsyneeltä, juontaa juurensa siihen, että kudokset eivät ole saaneet riittävästi ravintoa eli happea.

– Kun on liian kauan paikallaan eikä liikettä tule, kudosten hapensaanti heikkenee. Se voi ilmetä myös väsymyksen tunteena, Sihvola sanoo.

Kudokset tarvitsevat liikettä, jotta sydän saa pumpattua niihin happirikasta verta. Mukanaan veri vie kuona-aineita.

Paikalla nököttäessä osa lihaksista tekee jatkuvasti staattista lihastyötä, joka heikentää niiden verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Siten se aiheuttaa lihasten väsymisen.

Istutko usein pitkään? Tai oletko vaikka paljon pyörän päällä?

Nykytutkimus ei tue sitä, että selkäkivut johtuisivat esimerkiksi istumisesta, vaan siitä, että on liian kauan paikallaan. On melko sama, mikä asento on, jos sitä ei vaihtele.

– En pidä istuminen tappaa -termistä, sanoo urheilufysioterapeutti Peetu Lehmus.

Tauoton seisominenkaan ei ole hyvä juttu. Sekin on tärkeä katkaista useita kertoja.

Selkä tykkää monipuolisesta liikkeestä. Jos esimerkiksi työtuolissa istuu tuntitolkulla selkä pyöreänä, lihaksissa on jatkuva venytys. Silloin keho kaipaa vastaliikettä eli ojennusta.

Etenkin erilaiset kierrot ja pyöristykset tuppaavat jäämään monelta vähiin.

– Jos selkää ei pyöristä, käyttää alle puolta koko liikelaajuudesta. Silloin selkä tottuu siihen, eikä ole ihme, että selkä alkaa kiristellä ja kiukutella, Lehmus sanoo.

 Kiertäminen poistaa parhaiten painetta nikamilta ja edesauttaa selän liikkuvuutta.

Kiertäminen poistaa Lehmuksen mukaan parhaiten painetta nikamilta ja edesauttaa selän liikkuvuutta.

Eri liikesuunnat voivat unohtua kuntoilijaltakin, jos vaikka salilla keskittyy ainoastaan maastavetoon ja kyykkäämiseen. Ne ovat hyviä liikkeitä, mutta selkä pysyy niissä jatkuvasti suorana. Tarvittaisiin siis muutakin.

Selkävaivat voivat juontaa juurensa kauempaa kropasta, kuten lonkista, lantiosta ja jalkateristä.

– Lantio on ihmisen keskus. Se määrittää suurelta osin, mihin asentoon selkä asettuu, Lehmus sanoo.

Jos esimerkiksi lonkat tai nilkat eivät liiku kunnolla tai alaraajojen lihakset ovat heikot, selkä saattaa kuormittua tavallista enemmän. Koko ketjulla alhaalta ylös on merkitystä.

Monen mielessä saattaa olla hokema hyvän ryhdin merkityksestä. Sen voisi jo unohtaa. Sotilasryhdissä pinnistely voi vain lisätä kipuilua.

Jatkuva hyvän ryhdin hakeminen tai ylläpitäminen on stressiä aivoille ja keholle.

– Ryhtiin voivat vaikuttaa niin pään sisällä tapahtuvat asiat kuin vaikka lihasten kunto. Voima ja hyvinvointi hankitaan muualla kuin toimistotuolissa selkää suoristamalla, Lehmus sanoo.

Paikalla oltaessa asennon pitäisi olla rento ja mahdollisimman mukava.

– Parempi ottaa miellyttävä asento kuin että yrittää jäkittää kahdeksan tuntia selkä suorana jalat 90 asteen kulmassa. Sillä saa itsensä kyllä kipeäksi.

Jos selkä kipeytyy, eikä kyse ole mistään vakavammasta, oloa voi aluksi helpottaa levolla ja kipulääkkeillä. Sitten kannattaa lähteä liikkeelle.

– Ajatus liikkeelle lähtemisestä voi tuntua epämiellyttävältä, mutta kannustan kuitenkin liikkumaan. Se voi olla lyhyt kävelylenkki tai selän pyöristely konttausasennossa. Mitä vain pystyy tekemään, ja mikä tuntuu yhtään miellyttävältä, Lehmus sanoo.

Kunhan ei jää paikalleen. Silloin selän paikallinen aineenvaihdunta ja nestekierto eivät toimi tehokkaasti. Kun kovinta kipua saa lievitettyä, säännöllinen ja asteittain lisääntyvä liikunta auttaa toipumisessa.

Selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin

  • Jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Suurin osa selkäkivusta on hyväennusteista ja paranee itsestään, mutta sillä on tapana uusiutua.

  • Selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Toissa vuonna Kela maksoi selkäsairauksien vuoksi sairauspäivärahoja yli 90 miljoonaa euroa.

  • Noin 18 000 suomalaista on sairauseläkkeellä selkävaivojen ja -sairauksien takia.

  • Selkäkivuille voivat altistaa esimerkiksi perimä, liikunnan vähäisyys, ylipaino, tupakointi tai psykososiaaliset tekijät kuten stressi tai masennus.

Lähde: Selkäliitto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?