Lähes jokainen elin voi oireilla koronan jälkeen – erikoislääkäri kertoo, mitä asiantuntijatkaan eivät vielä tiedä jälkioireista - Terveys - Ilta-Sanomat

Lähes jokainen elin voi oireilla koronan jälkeen – erikoislääkäri kertoo, mitä asiantuntijatkaan eivät vielä tiedä jälkioireista

Eri puolilla maailmaa on kuvattu ja tunnistettu samantapaisia oireita, joista on alettu puhua covid-19:n jälkeisenä oireyhtymänä.

Vakavimpia Suomessa todettuja koronan jälkeisiä häiriöitä ovat esimerkiksi keuhkojen, maksan tai munuaisten vauriot, jotka pahimmillaan voivat jättää elimeen pysyvän toiminnanvajauksen.­

15.2. 15:33

Lähes jokainen elin saattaa oireilla koronan jälkeen, jos tauti pitkittyy ja akuutit oireet muuttuvat kuukausien mittaan jälkioireiksi.

Näin kertoo HUSin keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Jere Reijula pitämässään KeuhkoPodcastissa.

Koronaviruksen pääreitti elimistöön kulkee reseptorien kautta, joita on hengitysteiden lisäksi muun muassa sydämessä, verisuonissa, munuaisissa ja suolistossa.

Taudin sairastamisen jälkeen viruksen jättämät jäljet saattavat näkyä näissä elimissä ja kudoksissa mitattavina asioina, joita voivat olla esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta, ihottuma, sydänlihastulehdus tai keuhkotoimintojen heikkeneminen.

Selkeiden jälkioireiden lisäksi potilaiden kehossa ja voinnissa on havaittu paljon myös muita muutoksia, jotka Reijulan mukaan ovat erittäin todellisia, mutta hankalammin mitattavia. Tällaisia oireita ovat muun muassa uupumus, väsymys, kolotukset, aivosumu, kognition häiriöt, mielialaongelmat ja ylipäätään tunne, ettei kaikki ole hyvin.

Reijula kertoo, että kun samantapaisia oireita on kuvattu ja tunnistettu eri puolilla maailmaa, niistä on alettu puhua covid-19:n jälkeisenä oireyhtymänä.

Uupumusta, hengenahdistusta ja mielialaoireita

Suomalaisten potilaiden pitkittyneet oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin muualla maailmassa.

– Yleisimpiä ovat etenkin uupumus, nivelkivut, hengenahdistus, lihasheikkous, haju- ja makuaistin häiriöt sekä mielialaan liittyvät oireet, Reijula kertoo IS:lle.

Koronaviruksen pääreitti elimistöön kulkee reseptorien kautta, joita on hengitysteiden lisäksi muun muassa sydämessä, verisuonissa, munuaisissa ja suolistossa.­

Vakavimpia Suomessa todettuja koronan jälkeisiä häiriöitä ovat esimerkiksi keuhkojen, maksan tai munuaisten vauriot, jotka pahimmillaan voivat jättää elimeen pysyvän toiminnanvajauksen.

– Toisaalta myös esimerkiksi vaikea uupumus saattaa rajoittaa elämää ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä, vaikkei varsinaista elimellistä vahinkoa todetakaan, Reijula huomauttaa.

”Emme vielä tiedä, miksi osalle kehittyy pitkittyneitä oireita ja toisille ei”

Koronan jälkeisen oireyhtymän syntymekanismi ei vielä ole tiedossa.

Erikoislääkäri kertoo, että mukana on solutason muutoksia, autonomisen hermoston häiriöitä sekä tulehduksellisia ja hormonaalisia muutoksia – eikä psyykkisen kuormituksen vaikutustakaan voi sivuuttaa.

– Emme tosiaan vielä tiedä, miksi osalle kehittyy pitkittyneitä oireita ja toisille ei. Taustalla on varmasti monen tekijän yhteisvaikutus, enkä pidä todennäköisenä, että kaikilla syntymekanismi olisi sama.

Kuinka monelle jää pysyviä muutoksia?

Koska ensimmäiset potilaat ovat vasta noin vuosi sitten toipuneet taudin akuutista vaiheesta, jälkioireiden koko kirjo ei välttämättä ole vielä edes tiedossa.

– Emme tiedä vielä, kuinka moni covid-19-taudista parantunut kärsii oireista yhden, kahden tai vaikka kymmenen vuoden kuluttua.

– Myöskään sitä emme tiedä, miten oireet kehittyvät pitkän ajan kuluessa – kuinka monelle jää pysyviä muutoksia keuhkoihin tai muihin elimiin.

Koska kaikkien pitkittyneiden oireiden syntymekanismit eivät ole tiedossa, tehokkaimpia hoitokeinojakaan ei vielä tunneta.

Jälkioireet näyttävät ajan mittaan lievittyvän

Huojentava tieto tähänastisten havaintojen perusteella on se, että ajan mittaan pitkittyneiden oireiden yleisyys vähenee ja niiden vaikeusaste lievittyy.

– Näyttää siltä, että mitä pidemmälle ajassa mennään, sitä harvempi kärsii pitkittyneistä oireista. Isolla osalla oireet ovat onneksi väistyneet tai vähintään lieventyneet jo lähikuukausien aikana sairastumisesta.

Vaikea uupumus saattaa rajoittaa elämää ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä, vaikkei varsinaista elimellistä vahinkoa todetakaan, sanoo erikoislääkäri Jere Reijula.­

Koronan sairastaneille Reijulan viesti on, että jos oireet pitkittyvät, huolellinen lääkärin arvio on paikallaan.

– Vaikka oireet voivat olla hankaliakin, aina taustalla ei onneksi ole vaikeaa sairautta, hän sanoo.

Reijula myös korostaa, ettei kukaan ole jälkioireiden kanssa yksin – pitkittyneistä oireista kärsii suuri joukko potilaita.

– Tutkimusta aiheesta tehdään hurjasti, on olemassa vertaistukiryhmiä, ja me terveydenhuollon ammattilaiset Suomessa yritämme löytää kuumeisesti parhaita keinoja auttaa.

Tärkein reitti taudin nujertamiseksi on rokote.

– Mitä harvempi sairastuu, sitä harvemmalle tulee jälkioireita.

Esimerkiksi nämä voivat olla koronan jälkioireita:

  • Uupumus

  • Hengenahdistus

  • Lihasheikkous

  • Huimaus

  • Haju- ja makuhäiriöt

  • Ruokahaluttomuus

  • Univaikeudet

  • Hiustenlähtö

  • Kognition häiriöt

  • Mielialaoireet

  • Sydänlihastulehdus

  • Sydämen rytmihäiriöt

  • Nivelkivut

  • Neuropatia eli hermojen toimintahäiriö

  • Munuaisten vajaatoiminta

  • Kilpirauhastulehdus

  • Maksa-arvojen nousu

  • Uusi allergia

  • Uusi tyypin 2 diabetes

Lähde: KeuhkoPodcast

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?