Yli 90 prosentilla suomalaisista on tämä virhe ruokavaliossaan – voi näkyä maksan kunnossa - Terveys - Ilta-Sanomat

Yli 90 prosentilla suomalaisista on tämä virhe ruokavaliossaan – voi näkyä maksan kunnossa

Kovan rasvan saanti on pitkän laskusuunnan jälkeen noussut takaisin vuoden 1997 tasolle, kertoo THL.

Pehmeää rasvaa on esimerkiksi kasviöljyissä, avokadossa, pähkinöissä ja siemenissä sekä kalassa.­

6.2. 9:04

Kovaa rasvaa syö liikaa lähes jokainen suomalainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että tyydyttyneiden rasvahappojen eli kovan rasvan saanti on pitkän laskusuunnan jälkeen noussut takaisin vuoden 1997 tasolle.

Ravitsemussuositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta, mutta vain 5 prosenttia aikuisista saavuttaa tämän suosituksen.

Tiedot selviävät THL:n laajasta FinRavinto-tutkimuksesta, jossa selvitettiin 25‒64-vuotiaiden suomalaisten ruoankulutusta ja ravintoaineiden saannin muutoksia vuosina 1997–2017.

Näin ruokavaliota pitäisi korjata

Merkittävimmät kovan rasvan lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat voita sisältävät rasvat, juustot ja muut maitovalmisteet sekä liharuoat.

Näitä pitäisi pyrkiä korvaamaan terveydelle edullisilla tyydyttymättömillä eli pehmeillä rasvoilla. Pehmeää rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa.

– Muutos kohti kasvikunnan tuotteita ja kalaa suosivaa ruokavaliota auttaisi korjaamaan rasvan laatua suomalaisten ruokavaliossa entisestään, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta THL:n tiedotteessa.

Jo joka neljännellä on rasvamaksa

Yksi haitta, jonka ruokavalion liika kova rasva yhä useammalle suomalaiselle aiheuttaa, on maksan rasvoittuminen.

Ruokavalion yhteys maksan kuntoon ei ole tiedossa yhtä kuin alkoholin vaikutus maksaan.­

Ruokavalion yhteys maksan kuntoon ei ole kaikille selvä.

– Ihmiset luulevat, että maksa on suojassa, jos ei käytä alkoholia ollenkaan tai käyttää sitä vain vähän – mutta asia ei ole näin, oikaisi ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta aiemmassa jutussamme.

Maksan rasvoittumisella tarkoitetaan elimistön tilaa, jossa maksasolujen sisään kertyy runsaasti rasvaa. Tutkimusten mukaan suomalaisista aikuisista jo joka neljännellä on rasvamaksa, ja nykyään jopa lasten maksa voi olla rasvoittunut.

”Vaikutus on tutkimusten mukaan täysin selvä”

Maksan kunnon kohentamiseksi ruokavaliossa keskeistä on rasvan laadun parantaminen.

– Kova rasva rasvoittaa maksaa. Tämä vaikutus on tutkimusten mukaan täysin selvä, Schwab sanoi.

Jos maksan tila mietityttää, professori neuvoo ensimmäiseksi jättämään leivältä ja ruoanvalmistuksesta pois voita sisältävät rasvat ja käyttämään niiden sijaan margariinia, pullomargariineja ja öljyjä.

Satunnaisilla herkkuhetkillä ei ole väliä, vaan ratkaisevia ovat ne arkivalinnat, jotka toistuvat monta kertaa päivässä – kuten minkälaista juustoa käytät ja otatko makkaraa leivän päälle.

Rasvamaksa on merkittävä terveysriski

  • Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään.

  • Kun yli 5 prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista, puhutaan rasvamaksataudista.

  • Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40–60 vuoden iässä, mutta lihavuuden yleistymisen vuoksi tila todetaan yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

  • Osalla ihmisistä rasvamaksaan liittyy tulehdusreaktio, joka vuosien mittaan johtaa maksakirroosiin.

  • Rasvamaksa altistaa myös tyypin 2 diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja muille sairauksille.

Lähde: Terveyskirjasto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?