Näin jopa joka toisen mieli oireilee nyt – kolme yleistä asiaa: ”Ei tarvitse olla yhtään häpeissään”, sanoo mielenterveyden professori

Korona aiheuttaa muun muassa masennusta, ahdistusta ja traumaoireita.

Mielen kuormitus on hyvin epätasaista riippuen siitä, missä vaiheessa epidemia omalla asuinpaikalla on.

4.2.2021 16:21

Tuntuuko siltä, ettei pää kestä enää koronaepidemiaa?

– Ei tarvitsekaan kestää eikä olla yhtään häpeissään siitä, jos ei kestä. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta.

Hän kertoo, että jonkinlaisia mielenterveyden oireita kokee tällä hetkellä jopa joka toinen aikuinen.

Kuormitus on hyvin epätasaista riippuen siitä, missä vaiheessa epidemia omalla asuinpaikalla on.

– Kansainväliset laajat tutkimukset osoittavat, että optimistisimman arvion mukaan joka kymmenes kokee mielenterveyden oireita, ja niillä alueilla, joilla epidemia jyllää vahvana, oireita kokee jopa joka toinen.

Ahdistusta, masennusta ja traumaoireita

Tutkimusten mukaan korona vaikuttaa mielenterveyteen samalla tavalla ympäri maailmaa.

Korona aiheuttaa monille muun muassa keskittymisvaikeuksia.

Keski-Rahkonen on perehtynyt kansainvälisiin tutkimuksiin ja kertoo, että eri puolilla maailmaa kyselyihin vastanneista 6–50 prosenttia kokee ahdistusta, 15–48 prosenttia masennusta ja noin kolmannes psyykkistä kuormitusta.

Myös traumaoireet ovat hyvin tavallisia: niitä kokee 7–54 prosenttia eri kyselyihin vastanneista.

 Joillakin on sellainen elämänhistoria tai oma biologinen herkkyys, että nämä asiat satuttavat enemmän.

Traumaoireet ilmenevät niin, että jokin kuormittava, ahdistava tai pelottava tilanne tunkee mieleen silloinkin, kun haluaisi keskittyä johonkin muuhun.

– Saattaa myös tulla painajaisia, ja hereillä ollessa voi tuntua siltä, että pitää koko ajan olla valppaana, ja olo on säpsähtelevä tai epämääräisen ahdistunut.

Pahimmillaan koronan tiedetään maailmalla aiheuttaneen psykooseja.

– Näitä tapauksia on kuitenkin todella vähän, vaikka kyse on maailmanlaajuisesta epidemiasta.

Jokainen kohtaa traumatisoivan tilanteen omalla tavallaan

Keski-Rahkonen luonnehtii koronaa traumaattiseksi kriisiksi.

Traumatutkimuksesta tiedetään jo entuudestaan, että ihmisten valmiudet traumatisoivien tilanteiden kohtaamiseen ovat hyvin erilaisia.

– Joillakin on sellainen elämänhistoria tai oma biologinen herkkyys, että nämä asiat satuttavat enemmän.

Ihmisillä on erilaisia valmiuksia kohdata traumatisoivia tilanteita. Yleensä puhuminen auttaa.

Professori muistuttaa, että ihmiset ovat myös hyvin epätasa-arvoisessa asemassa sen suhteen, minkälaiset turvaverkot ja pääsy avun piiriin heillä on.

– Yksi pystyy puhumaan kaikista mieltä painavista asioista jonkun läheisen kanssa, ja toisella ei ole ketään.

Tasapainoinenkin tilanne voi äkkiä muuttua akuutiksi

Jollakin tasolla pelko, ahdistus tai jonkinlainen oman elämän muutos koskee lähes kaikkia, mutta vaihtelua on tässäkin ääripäästä toiseen.

– Osassa Suomea ihmiset kyhjöttävät kotona peloissaan, osassa paikoista taas ei edes huomaa, että epidemia on päällä.

Korona vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maata, mutta mielenterveysongelmia on todettu maailmanlaajuisesti.

Epätasainen kuormitus näkyy myös niin, että joillekin ihmiselle rajoitukset ovat olleet suuria ja muuttaneet koko elämän. Esimerkiksi sairaanhoidon ja kasvatuksen aloilla työskentelevillä kuormitus on selvästi muita kovempaa.

– Sitten on myös niitä, jotka tekevät etätyötä mukavasti mökiltä käsin ja stressaavat nyt aiempaa vähemmän.

 Valtaosa toipuu koronasta ongelmitta, mutta osalle tilanne on ollut niin pelottava, säikäyttävä ja ahdistava, että siitä seuraa mielenterveysoireita.

Tasapainoinenkin tilanne saattaa äkisti muuttua akuutiksi, jos huomaa itse altistuneensa, saa tartunnan tai joutuu jännittämään läheisen testitulosta.

Koronan sairastamisen vaikutuksista mielenterveyteen ei vielä ole pitkäaikaistuloksia, mutta se tiedetään jo, että joitakin kuukausia sairastamisen jälkeen riski saada jokin mielenterveyden häiriö on noin kaksinkertainen.

– Valtaosa toipuu koronasta ongelmitta, mutta osalle tilanne on ollut niin pelottava, säikäyttävä ja ahdistava, että siitä seuraa mielenterveysoireita.

Näin pidät huolta mielenterveydestä

  1. Kysele läheisiltä ja työkavereilta, mitä heille kuuluu ja pura tunteitasi ja kokemuksiasi jonkun kanssa.

  2. Huolehdi arjen perusasioista. Pidä yllä rutiineja ja noudata säännöllistä päivärytmiä.

  3. Rajoitusten aikanakin voit löytää uusia muotoja arkiseen vuorovaikutukseen. Yhdessä ulkoilu on yksi tapa.

  4. Hyväksy, että elämä on nyt tällaista. Kun uuden todellisuuden hyväksyy eikä mieti vain sitä, mitkä asiat nyt ovat mahdottomia, voi löytää asioita, joiden tekemiseen nyt tarjoutuu parempi tilaisuus tai enemmän aikaa kuin ennen.

  5. Jos toimit alalla, jossa on kova paine – esimerkiksi terveydenhuollon etulinjassa – huolehdi siitä, että saat tarpeeksi lepoa ja taukoja sekä mahdollisuuksia palautumiseen.

  6. Mikäli arkiset keinot eivät enää tunnu riittävän oman olon tukemiseen, keskusteluavun hakeminen on suositeltavaa. Tähän on useita reittejä, ja työterveyshuolto on monelle luonteva kanava.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?