Suomessa on jopa 170 000 ADHD-aikuista – oireyhtymä tunnetaan yhä huonosti, mutta nämä uskomukset siitä eivät pidä paikkaansa - Terveys - Ilta-Sanomat

Suomessa on jopa 170 000 ADHD-aikuista – oireyhtymä tunnetaan yhä huonosti, mutta nämä uskomukset siitä eivät pidä paikkaansa

Tarkkaamattomuus on yksi ADHD:n ydinoire, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ADHD-oireinen pystyisi keskittymään mihinkään.

Vastoin yleistä uskomusta ADHD:n yhteydessä ei välttämättä aina esiinny yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD, joka on tytöillä ja naisilla yleisempi, ilmenee enemmänkin hajamielisyytenä sekä taipumuksena unelmointiin.­

14.1. 19:05

ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jota tunnistetaan väestöllä yhä enemmän – mutta silti itse oireyhtymä tunnetaan edelleen huonosti.

Näin toteaa Sari-Marika Durchman juuri ilmestyneessä teoksessaan Supervoimani ADHD (Into). Durchman on yrittäjä, art director ja muutosvalmentaja, jolla itsellään on diagnosoitu ADHD, ja hän on myös ADHD-oireisen pojan äiti.

ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet Käypä hoito -suosituksen mukaan ovat

  • tarkkaamattomuus

  • ylivilkkaus

  • ja impulsiivisuus.

Häiriö voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa.

Nykytutkimusten mukaan lapsilla todettu tarkkaavuushäiriö on noin 4–7 prosentilla, ja aikuisilla vastaava luku on noin 3 prosenttia.

– Tämän perusteella Suomessa on 120 000–170 000 yli 15-vuotiasta, joilla on ADHD. Näin laskettuna 25–30 oppilaan luokassa on keskimäärin ainakin yksi ADHD-oireinen lapsi, kirja kertoo.

”Moni neurologisesti poikkeava saa jatkuvasti kuulla olevansa vääränlainen”

Ruotsalainen psykiatrian ylilääkäri ja tietokirjailija Anders Hansen on todennut, että ADHD on yksi yleistyneimmistä yksittäisistä diagnooseista.

Sari-Marika Durchmanin mukaan siihen liittyy kuitenkin yhä myös paljon ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä.

– Moni neurologisesti poikkeava saa jatkuvasti kuulla olevansa huono tai vääränlainen ja kokee kelpaavansa ainoastaan silloin, kun käyttäytyy tiettyjen normien mukaisesti. ADHD:hen liitetään yleensä vain ongelmia – jotka ovat toki todellisia – mutta ADHD-oireisilla on myös monenlaisia vahvuuksia, jotka jäävät usein ”ongelmakäyttäytymisen” vuoksi taka-alalle.

Durchman näkee, että ADHD-oireisiin liitettyjen uskomusten oikaiseminen on tärkeää, koska pahimmassa tapauksessa niistä voi tulla jopa itse toteutuva profetia ADHD-oireisen elämässä.

5 väärää uskomusta ADHD:sta:

1. ADHD-tyypit eivät pysty keskittymään mihinkään

Tämä lienee Durchmanin mukaan yleisin harhaluulo. ADHD-diagnoosi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseiseltä henkilöltä puuttuisi keskittymiskyky kokonaan. Päinvastoin: myös ylikeskittyminen on ADHD-ominaisuus. Inspiraation iskiessä ADHD-oireinen voi helposti uppoutua kiinnostavaan tehtävään tai aiheeseen tuntikausiksi.

2. ADHD-diagnoosin saanut ei pärjää työelämässä tai opiskelussa

Monelle ADHD-oireiselle opiskelu ja tietyt tehtävät saattavat oireiden takia asettaa tavallista suurempia haasteita. Toisaalta, kun ADHD-oireisella on mielenkiintoa ja motivaatiota, pystyy hän keskittymään asioihin jopa keskimääräistä paremmin. ADHD ei korreloi älykkyyden tai opinnoissa tarvittavan ahkeruuden kanssa, ja monet ovat pärjänneet hienosti niin opiskelussa kuin työelämässä.

3. ADHD-ihmiset ovat yliaktiivisia

Tämä on yleinen uskomus. Tarkkaamattomuuspainotteisen ADHD:n yhteydessä ei kuitenkaan välttämättä esiinny yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta vaan enemmänkin hajamielisyyttä sekä taipumusta unelmointiin ja omiin maailmoihin vetäytymiseen. Tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD on tytöillä ja naisilla yleisempi.

4. ADHD-oireiselle ei voi antaa vastuullisia tehtäviä

ADHD-oireiset selviytyvät myös vaativista tehtävistä. Tärkeää on, että itse tehtävään ohjeistetaan riittävän selkeästi ja käytetään lyhyitä lauseita. Mitä kiinnostavampi tehtävä tekijälleen on, sitä todennäköisempää on, että ADHD-oireinen selviää siitä – jopa keskivertoa paremmin. Toisaalta ei tietenkään kannata antaa suurta täsmällisyyttä vaativaa tehtävää henkilölle, joka on erityisen häiriöaltis ja impulsiivinen.

5. ADHD on keksitty juttu ja tekosyy sille, että saa käyttäytyä huonosti

ADHD ei ole keksitty sairaus, vaikka näinkin on joskus spekuloitu. ADHD-piirteet ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka johtuvat suurilta osin biologisista tekijöistä. Suomessa diagnoosia ei anneta heppoisin perustein, ja sen saaminen edellyttää, että ADHD-piirteet vaikeuttavat arjesta suoriutumista ja aiheuttavat huomattavia ongelmia kotona, työpaikalla tai koulussa.

Missä menee normaalin vilkkauden ja ylivilkkauden raja?

  • Toisinaan jokaisella on keskittymisvaikeuksia, malttamattomuutta ja halua vältellä tylsiä tehtäviä. Sama pätee impulsiivisuuteen ja hyperaktiivisuuteen.

  • Yksittäisten oireiden perusteella ei voi päätellä, että kyseessä olisi ADHD, mutta jos oireet ovat jatkuvia ja niistä on merkittävää haittaa, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

  • Epäilyn herätessä asia on kannattaa tutkia, sillä hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.

  • ADHD:n diagnosointi perustuu kansainvälisesti sovittuihin kriteereihin.

  • Diagnoosia epäiltäessä lääkäri muun muassa etsii potilaasta tarkkaamattomuus- ja hyperaktiivisuusoireita. Kun toimintakykyä merkittävästi haittaavia oireita on tietty vähimmäismäärä, ne ovat alkaneet lapsuudessa eivätkä selity millään muulla häiriöllä, saattaa lääkäri tehdä diagnoosin.

  • Diagnoosin kannalta olennaista on, että oireet eivät johdu jostakin muusta syystä kuten lääkityksestä, päihteistä, mielialahäiriöstä tai muusta sairaudesta.

Lähteet: Sari-Marika Durchman – Supervoimani ADHD, Into (2021), Käypä hoito -suositus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?