Jouko sairastui Alzheimerin tautiin vain viisikymppisenä – yksi arkinen hetki herätti epäilykset - Terveys - Ilta-Sanomat

Jouko sairastui Alzheimerin tautiin vain viisikymppisenä – yksi arkinen hetki herätti epäilykset

Yleensä eläkeiässä iskevät sairaudet voivat tulla myös nuoremmille. ”Aluksi tuntui, että en lähde enää mihinkään”, kertoo Alzheimerin tautiin sairastunut Jouko Haapalainen.

12.12.2020 9:00

Oululainen Jouko Haapalainen oli työskennellyt maalaus- ja tasoitetöissä yli kolme vuosikymmentä, mutta yhtäkkiä hän ei enää tiennyt, miten tasoituslastaa käytetään. Kun työkaverit pyysivät maalaamaan seinää, hän maalasi kattoa.

Kotona tavarat olivat hukassa, eikä hän aina ymmärtänyt, vaikka toivottu esine olisi ollut aivan vieressä.

Vakavin tilanne oli, kun hän lähestyi autolla suojatietä samaan aikaan jalankulkijan kanssa.

– Pidin sekä jarrua että kaasua pohjassa, etten olisi ajanut henkilön päälle. Silloin hoksasin, ettei kaikki ole kunnossa.

Jouko Haapalainen on joutunut luopumaan muun muassa moottoripyöräilystä. Se harmitti, mutta moni asia on yhä mahdollista sekä yksin että yhdessä puolison Minna Haapalaisen kanssa.­

Läheiset kannustivat Haapalaista kertomaan oireistaan yleislääkärin vastaanotolla, joka oli varattu kipeän tyrän takia. Lääkäri teetätti välittömästi muistitestin ja lähetti jatkotutkimuksiin.

Keväällä 2018, perusteellisen selvittelyn jälkeen, Jouko Haapalaisella diagnosoitiin etenevästi aivoja rappeuttava Alzheimerin tauti.

Hän oli 51-vuotias. Työura ja autolla ajo loppuivat siihen paikkaan.

– Se oli shokki. Aluksi tuntui, että en lähde enää mihinkään, Haapalainen muistelee.

Aluksi hän olikin hyvin passiivinen ja masentunut. Kun puoliso Minna Haapalainen aamulla lähti töihin, aviomies katsoi sohvalla televisiota. Sohvalta hän löytyi myös iltapäivällä vaimon työpäivän päätyttyä.

 Aloimme ajatella, että ei tämä ole maailmanloppu vaan osa ihmistä. Pitää vain ilostuttaa arkea.

”Pitää lähteä liikkeelle”

Vähitellen molemmat tottuivat sairauteen ja myös lääkkeet alkoivat vaikuttaa. Tautia ei voi pysäyttää, mutta lääkitys nostaa sairastuneen aktiivisuutta.

– Aloimme ajatella, että ei tämä ole maailmanloppu vaan osa ihmistä. Pitää vain ilostuttaa arkea, Minna Haapalainen kertoo.

Nykyään Jouko Haapalainen ulkoilee joka päivä vähintään kahdesti perheen kolmen koiran kanssa. Erityisen ihanaa ja tärkeää on tavata kolmivuotiasta lapsenlasta ja muita työikäisiä muistisairaita vertaistukiryhmässä.

– Pitää olla kavereita ja lähteä liikkeelle. Yksin ei pidä jäädä, hän sanoo.

Rutiinit auttavat

Pariskunta on aktiivinen myös yhdessä. He käyvät usein teatterissa sekä Muistiliiton retkillä. Omakotitalon pihahommatkin onnistuvat, kun Jouko Haapalainen saa itselleen sopivia tehtäviä.

Arkea auttavat rutiinit. Hanskat ja pipot eivät ole siellä täällä, vaan tutulla paikalla laatikossa.

Haapalaiset ovat päättäneet, etteivät salaa ja häpeä sairautta, vaikka juuri niin moni muu vaikuttaa muistisairauden kohdalla tekevän.

– Meillä käy kavereita ja sukulaisia, ja myös me kyläilemme. Emme ole halunneet jäädä vain kotiin.

Jouko Haapalaisen lähisukulaisilla on ollut Alzheimer. Nuorena puhjennut tauti on todennäköisesti perinnöllinen. Vielä toistaiseksi sairautta ei heti huomaa.

– Mutta kun alan puhua, siitä voi sitten huomata. Puhelu menee takerteluksi.

Nämä voivat olla ensimerkkejä Alzheimerin taudista

Alzheimerin tauti on vähitellen etenevä, hermostoa rappeuttava sairaus. Se alkaa kehittyä jo vuosikymmeniä ennen taudin viimeistä, dementoivaa vaihetta.

Alzheimerin taudin yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 65-vuotiailla tauti on harvinainen, mutta yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla.

Alzheimerin taudin merkkejä voivat olla:

  • Saman asian kyseleminen monta kertaa peräkkäin.

  • Tavaroiden jatkuva hukkaaminen, mikä puolestaan synnyttää vainoharhaisuutta (”naapuri käy varastamassa” jne.)

  • Sanojen ja nimien unohtaminen.

  • Omatoimisuuden heikkeneminen.

  • Nähdyn hahmottamisen heikkeneminen.

  • Hajuaistin heikkeneminen.

  • Puheentuottamisen vaikeutuminen.

  • Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muuttuminen.

  • Yleisen toimintakyvyn heikkeneminen.

Tutkimuksiin voi ja kannattaa hakeutua aina, jos on selvästi huolissaan omasta tai läheisensä muistista.

Lähde: Varpu Tavi & Riitta Lahtonen: Muistisairaan selviytymisopas, Terveyskirjasto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?