Rokote Alzheimerin tautia vastaan on kovaa vauhtia kehitteillä – professori Juha Rinne kertoo uusista lääkkeistä - Terveys - Ilta-Sanomat

Rokote Alzheimerin tautia vastaan on kovaa vauhtia kehitteillä – professori Juha Rinne kertoo uusista lääkkeistä

Alzheimerin taudin oireita hillitseviä lääkkeitä on jo nyt, ja rokotteen on uutisoitu tulevan ihmiskokeisiin muutaman vuoden sisällä.

Juha Rinne esittelee Turun yliopistollisen keskussairaalan uutta PET-laitetta.­

3.12.2020 8:00

– Kun ihmisen tavarat ovat yhä enenevässä määrin hukassa ja hän unohtelee sovittuja tapaamisia tai jatkuvasti käytössä olevia pinkoodeja, kannattaa hakeutua tutkimuksiin, kehottaa neurologian professori Juha Rinne.

Hän kertoo Pentti Huovisen Suoraa puhetta terveydestä -haastattelussa muistisairauksista, joista yleisin Suomessa on Alzheimerin tauti. Sairauden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. 65–75-vuotiailla noin 3 prosentilla on muistisairaus. 10 vuotta vanhemmassa ikäryhmässä prosenttiosuus on 17 ja yli 85-vuotiailla jo noin 30.

– Muistisairauskustannukset ovat vuotuisin 2 miljardia euroa Suomessa, Rinne sanoo.

Sairauden esiintyvyys lisääntyy iän myötä.­

Professori käy läpi sairauden syntysyitä ja nykyhoitoja. Jälleen muistutellaan hyvästä ruokavaliosta, liikunnasta ja aivojumpasta sekä sosiaalisuudesta.

Alzheimerin tauti voi alkaa jo nuorena, työikäisiä muistisairaita on noin 10 000 Suomessa. Viime vuosina tieto ja uusien lääkkeiden kehittely on lisääntynyt valtavasti – jopa tulevaisuuden rokotteesta on puhetta!

– On vallankumouksellinen ajatus, että etenevää, rappeuttavaa aivosairautta voitaisiin hoitaa rokotteella. Ajatus takana on se, että elimistö alkaa muodostaa vasta-ainetta beeta-amyloidia vastaan, Rinne valaisee.

Kun beeta-amyloidia on aivoissa liikaa, se kerääntyy amyloidiplakiksi ja on yksi muistisairautta aiheuttava tekijä.

Oireita lievittäviä lääkkeitä löytyy jo nyt. Hoito on aloitettava mahdollisimman varhain, heti oireiden viitatessa muistisairauteen.

Juha Rinne kertoo muistisairauden tutkimuksista.­

– Minulla on sellaisiakin potilaita, jotka nykylääkityksen aloittamisen jälkeen ovat 6–7 vuoden kuluttuakin hyvässä kunnossa ja päivittäisissä toiminnoissa täysin itsenäisiä, Rinne sanoo.

– Uskon, että tehokas ja turvallinen lääkitys tulee 20 vuoden päästä käytäntöön. Lääkkeitä aletaan antaa henkilöille jo aivan oireettomassa vaiheessa, jos heillä on esimerkiksi perinnöllistä taipumusta Alzheimeriin, Rinne kertoo.

Lisätutkimuksia vaaditaan vielä ja tehdäänkin koko ajan. Nykyään ollaan siis hyvässä vaiheessa ja toiveikkaita tulevaisuuden suhteen verrattuna tilanteeseen 30–40 vuotta sitten.

Esimerkiksi 1980-luvulla Alzheimerin tautiin ei ollut mitään lievittävää lääkitystä tarjolla, ja diagnoosi tehtiin huomattavasti myöhäisemmässä sairauden vaiheessa kuin nykyisin.

Suoraa puhetta terveydestä, torstaina 3.12. AlfaTV klo 17.00

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?