Ritan, 44, väsymyksen takaa paljastuikin keuhkosyöpä – vaikka hän ei polta - Terveys - Ilta-Sanomat

Ritan, 44, väsymyksen takaa paljastuikin keuhkosyöpä – vaikka hän ei polta

Perhe ja mahdollisimman normaali arki pitävät Ritan kiinni hetkessä.

Keuhkosyövän löytyminen voi olla täysi yllätys. Syöpä on alkuvaiheessa oireeton, ja löydetään usein vasta sitten, kun alkuperäinen kasvain on jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Yhä suurempi osa keuhkosyöpään sairastuvista on tupakoimattomia naisia.­

19.11. 16:36

Kuusi vuotta sitten tuolloin 44-vuotias Rita oli ajamassa kaupunkiin ostoksille. Autossa menomatkalla tuli hiki.

Toppahousuostoksilla urheilukaupassa iskivät uupumus ja voimattomuus. Rintakehää alkoi puristaa kipu, käsi puutui.

– Kävelin omin jaloin terveyskeskukseen ja sanoin, että nyt ei ole kaikki kohdillaan, hiljattain 50 vuotta täyttänyt Rita kertoo.

Hän oli saanut sydänkohtauksen.

Todellinen yllätys oli se, että kohtauksen aiheuttajaksi paljastui keuhkoalkuinen syöpä, joka oli levinnyt sydämen ympärille.

Keuhkosyöpä löydetään usein vasta sitten, kun alkuperäinen kasvain on jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön.

– Syöpä löytyi kuin sattuman kautta, Rita toteaa.

Outoa väsymystä

Ennen sydänkohtausta Rita oli tuntenut olonsa lähinnä poikkeuksellisen väsyneeksi.

– Kävin kolme kertaa lääkärissä. Yksi käski psykiatrille, toinen joogaan.

Mitään tarkempia tutkimuksia ei tehty. Tosin Ritan syöpää ei esimerkiksi röntgenkuvissa olisi näkynytkään. Syöpä on niin piilossa, keuhkoputken vieressä.

Tupakointi on tavallisin keuhkosyövän aiheuttaja, mutta Rita ei tupakoi.

– Yllättävän hyvin olen asian ottanut, vaikka kuolemantuomiohan se on, Rita sanoo.

Syöpä ei ole parannettavissa, mutta se on saatu täsmälääkkeillä aika lailla kuriin.

Etäpesäkkeistä epilepsia

Vuosi sitten Rita oli lähdössä hakemaan tytärtään kotiin, kun eteisessä autonavaimia pitänyt käsi alkoi kouristella. Lopulta lähti taju.

Rita sai epileptisen kohtauksen.

Aivoissa oli etäpesäkkeitä. Ne voivat aiheuttaa kouristuskohtauksen tai halvausoireita.

– Sormet olivat vähän aikaa toimintakyvyttömät, mutta kohtauksesta on jäänyt kammo. Jos yhtään tuntuu oudolta, pysähdyn heti ja lepään.

 Syöpä on sanana äärettömän pelottava, mutta tänä päivänä ihmiset elävät sen kanssa vuosia, kuten minäkin.

Rita syö nyt myös epilepsialääkkeitä.

Nykyisessä täsmähoidossa sivuvaikutuksina ovat painonnousu, lihasheikkous, nivelkipu ja ajoittainen väsymys.

– Ne kuuluvat asiaan, ei auta kuin kestää. En jaksa valittaa, sillä monella muulla asiat ovat paljon huonommin, Rita sanoo.

Hetkessä eloa

Perhe ja lapset ovat Ritan tärkein tuki sekä voimien lähde. Syy jaksaa eteenpäin.

– Kun minulta oli kortti vuoden pois, mies kuljetti. Hän on muutenkin ollut tukipilarini.

Iloa Ritan elämään tuovat lasten lisäksi myös kaksi koiraa, joiden kanssa Rita käy ulkoilemassa.­

Tärkeitä Ritalle ovat myös työt ja se, että lapsiperheen arki rullaa mahdollisimman normaalisti.

– Olen sairaseläkkeellä, mutta käyn muutaman tunnin viikossa tai kuukaudessa töissä kotipalvelussa. On henki ja elämä olla kiinni normaalissa elämässä, kun vielä pystyy.

Tarkkaa ennustetta jäljellä olevista elinkuukausista tai vuosista Ritalle ei ole annettu, eikä hän sitä haluaisi tietääkään.

– Olen tässä hetkessä, ja lääkkeet ovat auttaneet. Syöpä on sanana äärettömän pelottava, mutta tänä päivänä ihmiset elävät sen kanssa vuosia, kuten minäkin.

”Suomi jäljessä muista Pohjoismaista”

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Se on miesten tappavin ja naisten toiseksi tappavin syöpä.

Keuhkosyöpään kuolee Suomessa enemmän potilaita kuin yleisimpiin syöpiin eli rinta- ja eturauhassyöpään yhteensä. Suomen Syöpäpotilaat ry. perääkin keuhkosyövän ennaltaehkäisyn lisäksi panostuksia sen hoitoon.

Pohjoismaiden Syöpärekisterien ja Karoliinisen Instituutin laajan seurantatutkimuksen mukaan keuhkosyövän hoitotulokset ovat jääneet Suomessa jälkeen muista Pohjoismaista. Suomessa viiden vuoden jälkeen keuhkosyövän toteamisesta miehistä on elossa 13 % ja naisista 19 %. Ruotsissa vastaavat luvut ovat miesten osalta 19 % ja naisten osalta 24 %.

Suomen muita Pohjoismaita heikompia selviytymislukuja voi järjestön mukaan selittää muun muassa diagnoosin viivästyminen, uusien lääkkeiden käyttöönoton hitaus ja kliinisten tutkimusten vähäinen määrä.

Suomen Syöpäpotilaat ry. on huolissaan myös korona-ajan diagnoosiviiveistä.

Marraskuu on keuhkosyövän tietoisuuskuukausi.

Lähteitä: Suomen Syöpäpotilaat ry., Syöpäjärjestöt

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?