Huippututkijan 7 keinoa – aivoista voi tehdä vastustuskykyisemmät Alzheimerin taudille - Terveys - Ilta-Sanomat

Huippututkijan 7 keinoa – aivoista voi tehdä vastustuskykyisemmät Alzheimerin taudille

Omilla valinnoilla muistihäiriöiden ilmaantumista on hyvät mahdollisuudet siirtää myöhempiin ikävuosiin. Esimerkiksi kehon matala-asteinen tulehdus näyttää olevan mukana Alzheimerin taudin synnyssä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.

14.11.2020 9:00

Aivot ovat usein heikoin lenkki ikääntyessä, mutta positiivinen puoli on, että niiden terveyteen ja toimintaan voi itse vaikuttaa paljonkin, sanoo geriatrian professori Miia Kivipelto Tukholman Karoliinisesta instituutista ja Itä-Suomen yliopistosta.

– On totta, että nyky-yhteiskunnassa aivot rasittuvat aiempaa enemmän. Toisaalta hyvä puoli on se, että Alzheimerin taudista ja muistisairauksien ehkäisystä on saatu aivan valtavasti uutta tietoa viime vuosina, professori kertoo.

Miia Kivipelto on kansainvälisesti palkittu muistisairauksien tutkija, joka johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaa FINGER-tutkimushanketta.

Tutkimus on laajin tähänastinen selvitys siitä, miten muistisairauksia voidaan ehkäistä, ja se osoitti ensimmäisenä maailmassa, että elintapaohjelman avulla ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja voidaan parantaa ja muistin heikentymistä hidastaa.

”On suuri saavutus, jos taudin alkua voisi lykätä”

Kun Kivipelto 20 vuotta sitten alkoi tutkia muistisairauksia, tiedettiin vain se, että korkea ikä ja geenit vaikuttivat sairastumiseen.

Alzheimerin taudista ja muistisairauksien ehkäisystä on saatu aivan valtavasti uutta tietoa viime vuosina, geriatrian professori Miia Kivipelto sanoo.

– Käsitys Alzheimerin taudista oli silloin hyvin fatalistinen.

Vähitellen vuosien mittaan on saatu selville myös sairastumiseen vaikuttavia muita elintapoihin liittyviä tekijöitä, ja tämä paketti on kasvanut koko ajan.

Kivipelto kertoo, että viime kesänä tehdyn tuoreimman analyysin mukaan väestötasolla jopa 40 prosenttia Alzheimerin tautitapauksista voidaan liittää elintapoihin ja hoidettavissa oleviin riskitekijöihin.

– Tässä tarkastelussa olivat mukana riskitekijöinä korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, liiallinen alkoholin käyttö ja pään vammat. Lisäksi tarkasteltiin myös uusia tekijöitä, kuten sosiaalista eristäytymistä ja masennusta, kuulon heikentymistä ja ilmansaasteita.

 On hyvin eri asia saada Alzheimer yli 80-vuotiaana kuin vaikka 65-vuotiaana.

Professori huomauttaa, että kaikkiin ympäristötekijöihin ei tietenkään voi täysin itse vaikuttaa. Korkea ikä on yhä Alzheimerin taudin tärkein riskitekijä, eikä yksilötasolla voi koskaan tietää, miten paljon geenit vaikuttavat.

FINGER-tutkimus on kuitenkin osoittanut, että vaikka sairastumista ei voisi kokonaan välttää, omilla valinnoilla muistihäiriöiden ilmaantumista on hyvät mahdollisuudet siirtää myöhempiin ikävuosiin.

– Se on jo suuri saavutus, jos taudin alkua voisi lykätä eteenpäin. On hyvin eri asia saada Alzheimer yli 80-vuotiaana kuin vaikka 65-vuotiaana.

Näin elintavat vaikuttavat aivoihin

Miksi elintavat sitten ovat näin tehokas keino?

– Juuri näitä vaikutusmekanismeja tutkitaan nyt enemmän. Alzheimerin tauti on hyvin monimutkainen sairaus, ja siksi mahdollisuuksia on monia, Kivipelto vastaa.

Yksi tunnettu päämekanismi on, että terveelliset elintavat pitävät verisuonet terveinä.

– Verenpaine, kolesteroli ja diabetes heikentävät myös aivojen verisuoniston kuntoa. Tämä voi johtaa hermosolujen kuolemaan ja muistin heikentymiseen.

 Kehon matala-asteinen tulehdus näyttää olevan mukana Alzheimerin taudin synnyssä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.

Paljon on tutkittu myös tulehdusmekanismia.

– Kehon matala-asteinen tulehdus, jota lisää esimerkiksi epäterveellinen ruokavalio, näyttää olevan mukana Alzheimerin taudin synnyssä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.

Perinteisesti Alzheimerin taudin syntyyn on liitetty myös aivojen amyloidikertymien lisääntyminen.

– Taudissa aivoihin alkaa kertyä beeta-amyloidi- ja tau-proteiineja. Osalla Alzheimerin riskitekijöistä, esimerkiksi tyypin 2 diabeteksella, on suora yhteys näihin proteiineihin.

Aktiivinen elämäntapa – aivojen käyttäminen sekä liikkuminen ja istumisen välttäminen – voi myös lisätä aivojen reservikapasiteettia.

– Se tarkoittaa, että hermosolujen verkosto on rikkaampi, mikä tekee aivoista ikään kuin vastustuskykyisemmät ikääntymiseen ja Alzheimeriin liittyville muutoksille.

Huolehdi aivojesi terveydestä jo nuorena

Moni ei tule ajatelleeksi, että Alzheimerin tautiin johtava prosessi alkaa usein 20 tai jopa 30 vuotta aiemmin kuin diagnoosi tehdään. Kivipelto sanookin, että koskaan ei ole liian varhaista aloittaa muistisairauden ennaltaehkäisyä.

 Viimeistään keski-iässä on hyvä tehdä tsekkaus elintavoista ja huoltaa itsensä.

Ihanteellisinta on, jos elintavat muokkautuvat terveellisiksi jo nuoruudessa, koska silloin ne usein myös pysyvät sellaisina.

– Aivoterveydestä on todella tärkeää huolehtia joka iässä. Viimeistään keski-iässä, siinä 50 ikävuoden kieppeillä, on hyvä tehdä tsekkaus elintavoista ja huoltaa itsensä: tarkistaa verenpaine sekä muut arvot.

Professori korostaa myös, että joka elämänvaiheessa voi tehdä jotakin.

– Tutkimuksissamme on nähty, että elämäntapoja korjaamalla omaa toimintakykyä ja elämänlaatua voi parantaa vielä silloinkin, vaikka olisi jo lievä muistihäiriö tai muistisairaus. Sikäli koskaan ei ole liian myöhäistä korjata elintapoja.

Professori Miia Kivipelto antaa 7 vinkkiä, joilla voit huolehtia aivojesi terveydestä ja ehkäistä muistisairauksia:

7 keinoa, joilla voit ehkäistä Alzheimerin tautia

1. Pysy liikkeellä

  • Liikunta on yksi parhaista lääkkeistä aivoille ja muistille, koska se tehostaa aivojen verenkiertoa sekä lisää välittäjäaineiden ja aivosolujen kasvutekijöiden määrää. Se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli muokkautuvuutta.

  • Hyödyt saadakseen ei tarvitse olla himoliikkuja, mutta kehoa pitää liikuttaa säännöllisesti. Liikunnan tulisi olla paitsi kuntoa kohentavaa, myös lihaskuntoa ylläpitävää. Mitä vanhemmaksi tulet, sitä tärkeämpiä ovat lihaskunto- ja tasapainoharjoitukset, jotta säilytät liikuntakykysi.

2. Pidä yhteyttä muihin

  • Korona-aikanakin on turvallisia tapoja olla yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin. Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää aivoille ja mielelle, koska se antaa tunteen mielekkyydestä ja yhteenkuuluvuudesta.

3. Haasta aivoja

  • Säilytä utelias ote elämään ja kokeile asioita, joita et ole ennen tehnyt. Uuden oppiminen pitää aivot liikkeessä ja on hyvää muistitreeniä – oli kyse sitten kielen opiskelusta tai sudokun ratkomisesta.

  • Usein herkkä ikä aivojen kannalta on eläkkeelle jääminen: kun työhön liittyvät tehtävät jäävät pois, aivoja kannattaa aktivoida muilla tavoin.

4. Syö monipuolisesti ja terveellisesti

  • Mitään erityistä ruokavaliota ei tarvitse noudattaa eikä ostaa kalliita ravintolisiä. Pidä huolta siitä, että ruokavalioosi kuuluu paljon värikkäitä kasviksia, hedelmiä ja marjoja, joista saat vitamiineja ja antioksidantteja. Huolehdi myös hyvien rasvojen ja kuidun saannista.

  • Mitä vanhemmaksi tulet, sitä suurempi merkitys monipuolisella ravinnolla on aivoille. Etenkin silloin, jos on jo sairastunut Alzheimerin tautiin, ravitsemus on hoidon kulmakivi.

5. Pidä huolta sydämestä

  • Kaikki, mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille. Vältä ylipainon kertymistä etenkin keskivartaloon sekä muita sydänsairauksien riskitekijöitä, joita ovat korkea verenpaine, kohonnut kolesteroli sekä korkea verensokeri.

6. Vältä tupakointia, rajoita alkoholia

  • Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa myös aivojen terveyden kannalta. Jos käytät alkoholia, pysyttele kohtuudessa, sillä suuret määrät alkoholia ovat aivoille haitallisia.

7. Anna aivojen levätä

  • Vaikka aktiivisuus on hyväksi, aivot tarvitsevat myös lepoa. Mahdollisuuksien mukaan vältä liikaa stressiä ja univelkaa sekä yritä pitää unirytmi tasaisena.

Lähde: Professori Miia Kivipelto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?