Millainen väsymys päivällä on normaalia? Erikoislääkäri kertoo, mitä ihmiset eivät nykyään suostu uskomaan - Terveys - Ilta-Sanomat

Millainen väsymys päivällä on normaalia? Erikoislääkäri kertoo, mitä ihmiset eivät nykyään suostu uskomaan

Suomalaiset eivät nuku enää edes keskimäärin riittävästi.

Kyseessä on eri ilmiö kuin unettomuus, jossa ihminen ei pysty nukkumaan vaikka haluaisi.­

26.10. 11:14

Yhä useampi haukottelee päivisin, sillä tilastojen mukaan suomalaiset eivät nuku enää edes keskimäärin riittävästi.

– Päiväväsymys on yleistynyt. Ilmiö ei koske vain Suomea vaan ylipäätään länsimaissa unen määrä on nykyään liian vähäistä, kertoo neurologian erikoislääkäri Tomi Sarkanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Tuoreimman FinTerveys-tutkimuksen mukaan joka neljäs nainen ja joka viides mies ei nuku mielestään tarpeeksi. Tutkimuksessa myös havaittiin, että niiden osuus, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi, oli noussut naisilla 5 ja miehillä 6 prosenttiyksikköä vuosien 2011 ja 2017 välillä.

THL:n arvion mukaan huonosta nukkumisesta koituvat haitat ovatkin todennäköisesti yleistymässä.

”Ei suostuta uskomaan”

Tavallisin syy päiväväsymykseen on se, että unesta nipistetään kiireisen arjen takia. Kyseessä on siis eri ilmiö kuin unettomuus, jossa ihminen ei pysty nukkumaan vaikka haluaisi.

– Nykyään ihmisillä on kyllä tietoa unen tärkeydestä, mutta sitä ei aina arjessa sovelleta. Ei suostuta uskomaan, että pitkäkestoisesti 5–6 tuntia unta yössä ei riitä.

Sarkanen muistuttaa, että todellisuudessa lyhyt- ja pitkäunisia on vain pieni vähemmistö, ja valtaosalla unen tarve on 7–9 tuntia.

Vireystaso vaihtelee päivän mittaan

Minkälainen väsymys päivällä sitten on normaalia?

– Se on aivan tavallista, että vireystaso vaihtelee päivän mittaan yksilöllisesti. Täysin normaalia on myös se, että hiilihydraattipitoisen lounaan jälkeen alkaa kovasti väsyttää, Sarkanen vastaa.

Siinäkään ei ole mitään kummallista, että työpäivän jälkeen on poikki.

– Jos aivot joutuvat tekemään paljon työtä päivän aikana, on luonnollista, että työpäivän jälkeen on väsynyt ja uupunut olo ja tarvitsee hetken aikaa lepoa.

Voimia pitäisi jäädä muuhunkin kuin pakollisiin rutiineihin

Uupunut olo ei kuitenkaan saisi jäädä päälle. Arjessa pitäisi jäädä voimia asioiden tekemiseen myös työ- tai koulupäivän jälkeen.

– Jos väsymys on niin hankalaa, että mihinkään muuhun ei ole voimavaroja kuin pakollisista töistä ja rutiineista selviytymiseen, silloin pitäisi pysähtyä miettimään, mistä on kyse.

Samoin tarkempaa selvittelyä vaatii se, jos päiväväsymys ilmenee vastustamattomana nukahteluna.

Moni on nykyään hyvin huolestunut muististaan, mutta ei osaa yhdistää sen takkuamista liian vähäiseen yöuneen.­

Muisti huolestuttaa monia

Väsymykseen on helppo tottua olotilana. Läheisille se voi ilmetä esimerkiksi niin, että liian vähän nukkuvalla on lyhyt pinna ja hän on jatkuvasti ärtyisä tai kiukkuinen.

Myös kognitiivisia oireita voi ilmaantua. Sarkanen on huomannut, että moni on nykyään hyvin huolestunut muististaan, mutta ei osaa yhdistää sen takkuamista liian vähäiseen yöuneen.

– Jos tuntuu siltä, että pätkii, ei löydy sanoja, tai kotona huomaa maitopurkin jossain aivan väärässä paikassa, niin tällaiset oireet ovat monesti huonosta yöunesta johtuvia eivätkä merkkejä muistisairaudesta.

Ala korjata tilannetta näin

Omaa unta voi korjata ensimmäiseksi pysähtymällä pohtimaan omia elämäntapoja – arvostaako unta, ja onko sille tarpeeksi aikaa varattuna?

– Kokeile sen jälkeen pidentää yöunta puolella tunnilla tai tunnilla ja tarkastele, miten se vaikuttaa päiväaikaiseen vointiin.

Joskus kohentuneen olon voi huomata heti seuraavana päivänä. Jos univaje taas on jatkunut pitkään, uuteen rytmiin tottumisessa voi kestää hetken aikaa.

– Riittävä unen määrä vaihtelee paljon yksilöllisesti. Tiedät nukkuneesi itsellesi riittävästi silloin, kun pystyt suoriutumaan päivästä suurin piirtein virkeänä.

Tunnista erityyppinen väsymys

  • Tavallisin syy kaikenlaiseen päiväaikaiseen väsymykseen on riittämätön uni.

  • Jos väsymys ei ala helpottaa yöunta pidentämällä, taustalla voi olla myös jokin seuraavista syistä:

1. Nukahtelu

Oire: Nukahtaminen päiväaikaan on selvästi tavanomaista helpompaa, ja sitä saattaa tapahtua myös tilanteissa, joissa toivoisi olevansa hereillä. Passiivisissa tilanteissa vireystilan ylläpitäminen ei onnistu.

Syy: Taipumus nukahdella kielii usein siitä, että yöuni on rikkonaista. Jokin asia häiritsee yöunta – esimerkiksi uniapnea tai levottomat jalat. Yleensä vaivaan löytyy jokin hoidettavissa oleva syy.

2. Liikaunisuus

Oire: Väsymys ja uneliaisuus haittaavat toimintakykyä. Liikaunisen on vaikea pysyä illalla hereillä tai herätä aamulla.

Syy: Myös liikaunisuuden taustalla voi olla uniapnea tai jokin unihäiriö, joita on useita erilaisia. Unta tarvitsee tavanomaista enemmän siksi, ettei se ole laadultaan riittävän hyvää.

3. Uupumus

Oire: Uupumus ja väsymys, johon ei liity nukahtelutaipumusta.

Syy: Tämäntyyppinen väsymys voi liittyä elimellisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan tai tyypin 2 diabetekseen.

Lähteet: Neurologian erikoislääkäri Tomi Sarkanen, Terveyskirjasto.

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 10.2.2020.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?