Huono uni on yhteydessä Alzheimerin tautiin – ovatko nämä perusasiat kunnossa nukkumisessasi? - Terveys - Ilta-Sanomat

Huono uni on yhteydessä Alzheimerin tautiin – ovatko nämä perusasiat kunnossa nukkumisessasi?

Huonolaatuisella ja liian lyhyellä unella voi olla tutkimusten mukaan merkittävä rooli muistisairauksien synnyssä ja etenemisessä, toteaa professori Mikko Hiltunen.

Unen aikana aivot ryhtyvät puhtaanapitotöihin ja puhdistavat päivän aikana kertyneet kuona-aineet.­

21.10.2020 8:03

Nukkuminen on nynnyille.

Näin totesi aikoinaan Iso-Britannian pääministerinä toiminut Margaret Thatcher. Rautarouvan kerrotaan pärjänneen keskimäärin noin neljän tunnin yöunilla.

Myös Yhdysvaltain entinen presidentti Ronald Reagan kehuskeli vähäisillä yöunillaan. Myöhemmin sekä Thatcher että Reagan sairastuivat Alzheimerin tautiin.

Muistisairauksista yleisin on nimenomaan Alzheimerin tauti. Sen osuus on noin 60–70 prosenttia kaikista etenevistä muistisairauksista.

Onko unen ja Alzheimerin taudin välillä jokin yhteys?

– Huonolaatuisella ja liian lyhyellä unella voi olla tutkimusten mukaan merkittävä rooli muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin synnyssä ja etenemisessä, toteaa Alzheimerin tautia tutkinut professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta.

Uni on aivoille välttämätöntä

Uni on aivoille välttämätöntä huolto-, lepo- ja elpymisaikaa. Unen aikana aivot ryhtyvät puhtaanapitotöihin ja ne puhdistavat päivän aikana kertyneet kuona-aineet.

Hereillä olon aikana hermosolujen välissä ja ympärillä olevaan nesteeseen kertyy erilaisia kuona-aineita. Hiltunen kertoo, että ihmisen vaipuessa syvään uneen aktivoituu aivojen viemäriverkosto, eli glymfaattinen järjestelmä.

Unen aikana solujen välissä oleva tila alkaa suurentua ja aivojen nestekierto tehostuu. Aivo-selkäydinneste pääsee aivokudokseen huuhtomaan pois sinne kertyneitä kuona-aineita, joilla on havaittu olevan yhteys Alzheimerin taudin kehittymisessä.

– Jos tämä aivojen yöllinen puhdistus ei toimi, niin sillä voi olla vaikutusta Alzheimerin taudin syntyyn ja etenemiseen. Alzheimer-potilaiden aivoissa on todettu muutoksia glymfaattiseen järjestelmään liittyvien tekijöiden osalta, Hiltunen kertoo.

Univaje nostaa tau-proteiinin tasoa aivoissa

Aiemmin Washington University in St. Louis (WUSTL) -yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että univaje nostaa Alzheimerin taudissa keskeisen tau-proteiinin tasoa aivoissa. Havainto tehtiin hiirillä ja ihmisillä.

Hiirillä tehdyissä jatkokokeissa nähtiin myös, että unettomuus kiihdytti tau-vyyhtien leviämistä ympäri aivoja. Tau-proteiini on beeta-amyloidin lisäksi toinen tekijä, jonka tiedetään Alzheimerin taudissa kertyvän aivoihin.

Sakkautuva beeta-amyloidi kasautuu plakeiksi ja tau kertyy hermosäievyyhdeiksi, mikä vaurioittaa hermosoluja ja hermoratoja.

Univajeessa ei kykene keskittymään

Uneen erikoistunut tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta huomauttaa, että aivot puhdistuvat unen aikana huomattavasti tehokkaammin kuin valveillaoloaikana.

Unen aikana myös soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla.

 Uneen pitäisi kiinnittää huomiota koko elämän ajan. Laadukkaalla ja riittävällä unella varmasti on hidastava vaikutus muistisairauksien synnyssä.

Uni ja muisti ovat tutkimusprofessorin mukaan hyvin vahvasti kytköksissä toisiinsa.

Asiaa voi avata yksinkertaisella arkisella esimerkillä.

– Jos terveellä ihmisellä on huomattavaa univajetta, niin hän ei silloin kykene keskittymään kunnolla, hän ei kykene painamaan mieleen uusia asioita, huomiokyky kaventuu ja tarkkaavaisuus on heikompi.

Myös vanhojen, aivoihin jo tallennettujen asioiden muistaminen voi olla Partosen mukaan hankalaa univajeessa olevalle ihmiselle.

Ota säännöllisyys tavaksi

Omaa vireystilaa on hyvä tutkailla aamulla heti heräämisen jälkeen sekä päivän mittaan.

– Hyvän ja terveen unen pitäisi virkistää. Jos aamulla herää väsyneenä, ei ole nukkunut hyvin. Lisäksi jos on pakottava tarve nukkua päiväunia väsymyksen vuoksi, myös se on merkki siitä, että ei ole nukkunut hyvin.

Aikuinen ihminen tarvitsee yöunta 6–9 tuntia. Määrä on Partosen mukaan yksilökohtaista.

Tutkimusprofessori sanoo, että avaintekijöitä ovat säännöllinen uni- ja päivärytmi. Toinen perusasia on välttää univelan kertymistä.

– Pelkästään määrä ei riitä. Unen pitäisi olla myös laadukasta ja sisältää eri univaiheita sopivassa suhteessa toisiinsa.

Maltatko käydä nukkumaan tarpeeksi ajoissa?

Mieltä painavat ja stressaavat asiat pitäisi saada illan aikana pois mielestä. Stressillä on ikävä taipumus sotkea unta.

– Stressi häiritsee nukahtamista viivästyttämällä sitä. Se johtaa univajeeseen ja univelan kertymiseen. Myös uni itsessään on huonolaatuisempaa, sillä unen sisäinen kaava ei välttämättä pääse toteutumaan normaalilla tavalla.

Nukkumaan pitäisi malttaa käydä riittävän aikaisin, jotta unta ehtisi kertyä tarpeellinen määrä.

– Kaikki tekeminen kannattaa rauhoittaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Eli älylaitteet pois, eikä aktivoi aivojaan ja itseään millään tavalla. Alkoholi häiritsee aina unta, ottaa sitä paljon tai vähän.

Mikäli huolet ja stressi painavat mieltä, Partonen neuvoo ottamaan käyttöön huolipäiväkirjan.

– Huolia voi kirjoittaa päivän mittaan ylös ihan paperille. Illalla sitten sopii itsensä kanssa, että palaa niihin vasta seuraavana päivänä, kun on nukkunut ensin hyvät yöunet.

”Uneen pitäisi kiinnittää huomiota koko elämän ajan”

Huomiota kannattaa kiinnittää lisäksi myös liikuntaan ja syömiseen. Liikuntaa kannattaa harrastaa joko aamulla tai alkuiltapäivästä. Isoja aterioita kannatta välttää nauttimasta kovin myöhään tai juuri ennen nukkumaanmenoa.

Unen laatuun ja määrään pitäisi Partosen ja Hiltusen mukaan kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin.

– Uneen pitäisi kiinnittää huomiota koko elämän ajan. Laadukkaalla ja riittävällä unella varmasti on hidastava vaikutus muistisairauksien synnyssä, Hiltunen sanoo.

Partosen ja Hiltusen kertomasta voisi siis päätellä, että Thatcher oli väärässä.

Nukkuminen ei suinkaan ole nynnyille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?