Moni on saanut kirkasvalohoidosta pysyvän avun jokasyksyiseen kaamosmasennukseen. Hoito tehoaa tutkitusti myös lievempiin kaamosoireisiin, joita syksyn pimeys tuo tullessaan.
Kirkasvalohoitoa on tutkittu maailmalla 1980-luvun alusta lähtien. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä Sveitsissä ja Englannissa. 1980-luvun lopulta lähtien kirkasvalohoitoa on tutkittu myös Suomessa.
THL:n tutkimusprofessori, psykiatrian dosentti Timo Partosen mukaan tutkimuksia jatketaan, sillä ilmassa on vielä monia avoimia kysymyksiä.
– Kirkasvalohoidosta ei vielä tarkasti tiedetä esimerkiksi sitä, mitkä valosta johtuvat solunsisäiset muutokset saavat aikaan hoitovaikutuksen, hän kertoo.
Suurin osa tuntee pimeän vuodenajan vaikutukset
Kirkasvaloa käytetään monien eri sairauksien hoidossa. Tunnetuin on kaamosmasennus, jonka hoidossa kirkasvalo on todettu niin tehokkaaksi, että jopa neljä viidestä potilaasta toipuu oireista, jos valohoito toteutetaan oikein.
Suomalaisista noin yksi prosentti kärsii toistuvista kaamosmasennusjaksoista. Noin joka kolmas kärsii lievemmästä kaamosoireilusta, eli niin kutsutusta kaamosrasituksesta tai vuodenaikaväsymyksestä.
Suurin osa, jopa 85 prosenttia suomalaisista tuntee pimeän vuodenajan vaikutukset kehossaan ja käyttäytymisessään jollakin tavalla.
Partosen mukaan kirkasvalossa oleskelu tuo apua myös lieviin oireisiin.
Kirkasvalon on myös todettu tehostavan muun kuin kaamoksesta johtuvan masennuksen hoitoa.
Näin kirkasvalo toimii
Miten kirkasvalo sitten toimii? Partonen kertoo sen vaikuttavan silmien kautta siten, että valo kulkee silmänpohjaan ja aktivoi verkkokalvon pohjalla olevia gangliosoluja.
– Niistä hermoärsytys kulkee näköhermojen välityksellä elimistön sisäiseen kelloon, eli hypotalamuksen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen. Hermoärsytys kulkee myös vireystilaa säätelevälle näkökukkulalle sekä aivoalueille, jotka säätelevät mielialaa, ruokahalua ja uni-valverytmiä.
– Tämän seurauksena vuorokausirytmi, eli sisäinen kello tahdistuu, vireystila nousee, mieliala kohenee, makeannälkä helpottaa ja unenlaatu paranee, Partonen selvittää.
Valossa oleskellessa voi keskittyä esimerkiksi lukemiseen
Kirkasvalon käytölle ei Partosen mukaan ole esteitä, mutta joissakin silmäsairauksissa hoitoon voi liittyä riskejä.
– Sitä ei suositella ilman silmälääkärin tutkimusta, jos on todettu silmän verkkokalvon sairaus, silmän linssin sairaus tai jokin silmän verkkokalvoa vaurioittava yleissairaus. Ennen hoidon aloittamista näissä tapauksissa pitäisi ottaa huomioon myös mahdollinen valolle herkistävä lääkehoito.
– Kannattaakin sopia silmälääkärin kanssa säännöllisistä tarkastuksista hoidon aikana, hän suosittelee.
Heti kirkasvalohoidon alussa voi tulla päänsärkyä, silmien ärsytystä, pahoinvointia tai levottomuutta, mutta haittoja voi välttää siten, ettei tuijota valoa tai katso siihen suoraan.
– Valossa oleskellessa voi keskittyä esimerkiksi lukemiseen, vinkkaa Partonen, jonka tietoon ei ole tullut kirkasvalohoidon aiheuttamia vakavia tai pysyviä silmähaittoja.
Jo kahden viikon kuuri auttaa kaamosoireisiin
Kirkasvalossa voi syksyllä ja talvella oleskella aamun ja aamupäivän aikana, mieluiten kello 5:n ja 10:n välillä mahdollisimman paljon. Valoa voi ottaa kotona aamupalapöydässä tai yhtä hyvin työpaikalla, jos mahdollista.
– Puolen päivän jälkeen kirkasvalossa ei enää kannata oleskella, paitsi jos haluaa välittömästi nostaa vireystasoaan.
Jos taas oleskelee kirkasvalossa myöhään illalla, voi käydä niin, että uni ei tule tai nukkuminen häiriintyy.
Jotta hoito toimisi, valaistusvoimakkuuden tulee olla 2 500–10 000 luksia ja valossa tulisi oleskella vähintään viitenä aamuna viikossa. Jo kahden viikon kirkasvalokuuri usein auttaa kaamosoireisiin, mutta tarvittaessa valohoitoa voi ottaa läpi talven.
5 tutkittua faktaa kirkasvalohoidosta
Kirkasvalohoito toimii tehokkaasti ja se on ensisijainen hoitokeino kaamosmasennuspotilailla.
Kirkasvalolla voidaan myös lievittää muita kaamosoireita. Tyypillisiä kaamosoireita ovat univaikeudet, väsymys, mielialan lasku, ärtymys, ruokahalun kasvaminen, makeannälkä ja painonnousu.
Kirkasvalon on todettu tehostavan masennuksen hoitoa vuodenajasta ja valoisuudesta riippumatta, eli myös silloin kun kyse ei ole kaamosmasennuksesta.
Kirkasvalo toimii myös syömishäiriöpotilaiden hoidossa, sillä sen avulla voidaan lievittää ahmimisoireita.
Elimistön sisäisen kellon tahdistamiseen kirkasvalohoito tuo tehokkaan avun. Hoidon avulla voidaan siirtää sisäisen kellon viisareita joko taaksepäin tai eteenpäin, mistä on apua silloin, kun uni-valve-rytmi pitää saada ajan tasalle tai säännölliseksi muun muassa unihäiriöstä kärsivillä tai muistisairauksien hoidossa.
Tietoa valosta
Valon määrää, eli valaistusvoimakkuutta mitataan lukseina.
Aurinkoisena kesäpäivänä auringonvalon määrä on noin 50 000–100 000 luksia.
Normaalissa kodin yleisvalaistuksessa valon määrä on noin 10–100 luksia.
Toimistossa on valoa noin 300–600 luksia.
Valon määrä ulkona kello 12 voi marraskuisena päivänä olla alle 300 luksia.
