Ovatko nämä oireet tuttuja? Stressi aiheuttaa yllättävän pitkän listan myös fyysisiä oireita

Stressi on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Näin kirjoittaa psykologi ja psykoterapeutti Tarja Nummelin uutuusteoksessaan Hallitse stressiä – Tunnetaidoilla irti paineista, Atena.

Monelle on tuttu kokemus, miten sopiva määrä stressiä aktivoi ja innostaa – luovuus lisääntyy, ja myönteiset tunteet ja hallinnan tunne kasvavat.

Stressin positiivinen imu muuttuu kuitenkin päinvastaiseksi, lamaannuttavaksi ilmiöksi, jos stressi jää päälle. Pitkäkestoinen stressi vähentää myönteisiä tunnekokemuksia, aiheuttaa voimattomuutta sekä heikentää palautumiskykyä.

– Kyvyttömyys katkaista stressi altistaa muun muassa ahdistus-, masennus- ja uupumusoireille, Nummelin sanoo kirjassaan.

– Liian moni joutuu ennenaikaisesti eläkkeelle stressiperäisten sairauksien vuoksi ja moni nuori aikuinen uupuu työssään tai syrjäytyy työelämästä kokonaan.

• Lue lisää: Nämä merkit kielivät jo liian suuresta stressistä – ”Oireisiin totutaan liian helposti”

Jos olo ei ole ollut hyvä kuukausiin, normaalitilaa ei enää tunnista

Kirjan viesti on, että kuka tahansa voi oppia hallitsemaan stressiä.

Ensimmäinen askel on stressin tunnistaminen:

– Jos emme tiedosta olevamme stressaantuneita, ponnistelemme kuten ennenkin emmekä lepää tai hidasta tahtia. Saatamme huomata itsessämme väsymyksen merkkejä, mutta meidän voi olla vaikea kuunnella ja kunnioittaa niitä.

”

 Meidän on tärkeää oppia tuottamaan hyvinvointia itsellemme joka päivä, jotta pystymme säilyttämään perustasapainomme.

Jos olo ei ole ollut hyvä kuukausiin tai jopa vuosiin, ei normaalitilaa enää tunnista – eikä sitä osaa kaivata.

Ennen pitkää elimistö kuitenkin kertoo, että voimavarat eivät ole päässeet palautumaan. Kun elimistön kuormitus kasvaa, oireet voimistuvat ja pakottavat lopulta pysähtymään.

Oireet voivat olla myös fyysisiä

Haitalliseen stressiin liitetään usein etenkin psyykkiset oireet, kuten unettomuus, keskittymisvaikeudet, muistiongelmat ja ahdistusoireet. Nummelin muistuttaa, että oireet saattavat olla myös fyysisiä.

– Pitkäkestoinen stressi voi kuormittaa elimistöä monin tavoin ja tulla esille erilaisina fyysisinä ja psykosomaattisina oireina riippuen siitä, mikä on elimistön heikko kohta, hän kirjoittaa.

– Jos se on aivojemme välittäjäainejärjestelmä, krooninen stressi tulee esille todennäköisesti ahdistus- tai masennusoireina. Fyysiset oireet voivat ilmentyä esimerkiksi kohonneena verenpaineena, erilaisina kipuina, ruoansulatuselinten toimintahäiriöinä tai huimauksena.

Huomaa stressin merkit ajoissa

Psykologi sanoo, että mitä parempi kosketus omaan kehoon on, sitä paremmin pystyy ajoissa tunnistamaan stressin merkit ja palauttamaan tasapainon.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa huomaamme kehossamme stressin ensimerkit, kuten väsymyksen, päänsäryn, vatsavaivat tai lihasjännityksen, sitä nopeammin pystymme palauttamaan tasapainon.

Stressinhallinnassa on kysymys kyvystä tuottaa turvallisuuden tunnetta itselleen ja palauttaa tasapaino stressaavien kokemusten jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa, että tulisi omaksua elintavat, jotka ylläpitävät tasapainoa ja palauttavat elimistöä.

– Meidän on tärkeää oppia tuottamaan hyvinvointia itsellemme joka päivä, jotta pystymme säilyttämään perustasapainomme. Tällöin voimme kokea elämämme merkityksellisenä ja arvokkaana, Nummelin sanoo.