Tutkimukset kertovat kahvin uskomattomista terveysvaikutuksista – valmistustapa voi viedä hyödyt - Terveys - Ilta-Sanomat

Tutkimukset kertovat kahvin uskomattomista terveysvaikutuksista – valmistustapa voi viedä hyödyt

Kahvin säännöllinen nautiskelu pienentää useiden sairauksien riskiä.

Kahvi lisää tunnetusti vireyttä.­

1.9.2020 12:51

Kahvia rakastavat suomalaiset saattavat olla kahvin ansiosta kansana terveempiä kuin ilman sitä. Vakuuttavan tutkimusaineiston pohjalta nähdään, että kahvinjuonti yhdistyy alhaisempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin riippumatta kuolinsyystä, valaisee Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin tutkija Erikka Loftfield The New York Times -lehdessä.

JAMA Internal Medicine -lehdessä julkaitussa, 500 000 ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa todettiin alentunut ennenaikaisen kuoleman riski riippumatta siitä, juotiinko kahvia yksi tai kahdeksan päivän aikana sekä siitä, sisälsikö kahvi kofeiinia vai ei. Ainostaan pikakahvilla todisteet olivat heikompia.

Laajemman tutkimusaineiston pohjalta suositellaan pysymään kohtuudessa, mikä tarkoittaa 3–5 kuppia päivässä. Silloin kofeiinia saadaan enimmillään noin 400 milligrammaa päivässä.

Paljon kahvia juoville suomalaisille kahvi on suurin antioksidanttien lähde. Joidenkin näyttöjen mukaan antioksidanttien runsas saanti on tärkeä terveyden tukipilari suojaten soluja hapetusstressiltä. Kahvin sisältämiin antioksidanttimääriin verrattuna antioksidanttipillerit ovat pisara meressä, havainnollistaa kansanterveystieteen emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto.

Suodatinpussi kaappaa haitalliset rasva-aineet

Yleisesti kahvinjuojilla havaitaan vähemmän sydän- ja verisuontitauteja, mutta kahvin valmistustapa vaikuttaa huomattavan paljon. Tänä vuonna European Society of Cardiology -lehdessä julkaistu norjalaistutkimus tarkasteli 20 vuotta ihmisten kahvinjuontia. Tulosten mukaan paperisuodattimen kautta valutettu kahvi on terveellisempää kuin suodattamaton kahvi.

Esimerkiksi espressokeittimessä rasva-aineet eivät suodatu pois. Paljon espresso-, kapseli- tai pressopannukahveja päivässä juovilla tämä saattaa olla syynä haitallisen LDL-kolesterolin nousuun. Kuppi suodattamatonta kahvia sisältää noin 30-kertaisen määrän kolesterolitasoa lisääviä aineita verrattuna suodatettuun kahviin.

 Paljon kahvia juoville suomalaisille kahvi on suurin antioksidanttien lähde.

Monet erikoiskahvit, kuten latte, cappuccino ja latte macchiato valmistetaan usein täysrasvaiseen maitoon, joten erikoiskahveja useasti päivässä juova saattaa tätä kautta kerryttää elimistöönsä huomattavan paljon tyydyttyneitä rasvoja. Optimaalinen vaihtoehto on juoda suodatettua kahvia 1–4 kupillista päivää kohti, norjalaistutkijat summaavat.

Jokaista juotua kuppia kohti tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksen riski tippuu 7 prosenttia, kertoo vuonna 2018 Nutrition Reviews -lehdessä julkaistu 30 tutkimuksen meta-analyysi. Näin laskien suomalaisten keskimääräinen kahvinjuonti vähentäisi sairastumisen riskiä 30–35 prosenttia.

Mahdollisina selittävinä tekijöinä ovat kahvin antioksidatiiviset ja anti-inflammatoriset vaikutukset, kyky lisätä kalorien palamista sekä myönteiset vaikutukset suolistomikrobien monimuotoisuuteen. Samanlainen vaikutus havaitaan kofeiinittoman kahvin nauttimisesta.

Viime vuonna julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan suodatinkahvi tiputtaa diabeteksen riskiä 60 prosenttia enemmän verrattuna espressoon ja pannukahviin, koska suodatinpussi kaappaa terveydelle haitalliset rasva-aineet. Kahvi on myös maksaystävällinen, sillä kahvi vähentää sokerin imeytymistä suolistosta, ja maksa taas säätelee sokerin varastointia.

Vaikuttaako kahvi ruusufinnin puhkeamiseen?

Kahvi mainitaan usein yhtenä pahimmista ruusufinni-punoituksen laukaisijoista, mutta JAMA Dermatology -lehdessä vuonna 2018 julkaistu tutkimus kertoo toista. Siinä ilmeni, että vähintään neljä kuppia kahvia päivässä juoneet naiset raportoivat ruusufinnin ilmestymisestä huomattavasti vähemmän verrattuna harvoin kahvia juoviin naisiin.

Tutkimuksessa kofeiinipitoinen kahvi ja vesi eivät aiheuttaneet punoittavia lehahduksia, sen sijaan lehahdukset yhdistyivät juoman kuumuuteen. Näin ollen lehahduksista kärsivälle otollinen vaihtoehto voi olla kylmä- tai normaalilämpöinen kahvi. Kofeiinipitoinen tee, suklaa ja kofeiiniton kahvi eivät yhdistyneet ruusufinnin todennäköisyyteen suuntaan tai toiseen.

Punoituksessa verisuonet laajenevat, mutta kofeiinilla on verisuonia supistava vaikutus. Lisäksi kahvin antioksidantit voivat auttaa tulehduksen hillitsemisessä, mikä voi vaikuttaa punoitusta vähentävästi, tutkijat arvioivat.

 Kahvi lisää tunnetusti vireyttä ja boostaa mielialaa. Pidemmässä juoksussa se voi olla myös tiedonkäsittelytaitojen tukipilari.

Pitkäaikainen kahvinjuonti saattaa suojata Alzheimerin taudilta

Kahvi lisää tunnetusti vireyttä ja boostaa mielialaa. Pidemmässä juoksussa se voi olla myös tiedonkäsittelytaitojen tukipilari. Institute for Scientific Information on Coffee kertoo viime vuonna julkaistussa raportissaan, että pitkäaikaisella kahvinjuonnilla on potentiaalinen rooli neurologisten sairauksien, kuten Alzheimerin sekä Parkinsonin taudin ehkäisemisessä.

Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että kun keski-iässä nautti 3–5 kahvikupillista päivässä, Alzheimerin sairastumisriski oli 65 prosenttia pienempi verrattuna heihin, jotka eivät juoneet kahvia lainkaan tai joivat vain hieman. Mahdollista suojaavaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta erityisenä mielenkiinnon kohteena tutkimuksissa ovat kasviperäiset yhdisteet, kuten fytokemikaalit ja polyfenolit.

Reilulla neljäsosalla kofeiini ei vaikuta uneen lainkaan

Osa nauttii kupin kahvia, toisen ja kolmannen, mutta heidän elimistönsä käsittelee edelleen ensimmäisen annoksen kofeiinia. Heillä on geneettinen variantti, joka hidastaa kofeiinin aineenvaihduntaa. Juuri näiden henkilöiden kannattaisi rajoittaa kahvin kulutusta.

Kofeiinille yliherkät saavat saada kahvista helposti paniikkikohtauksenomaisia oireita, kuten sydämentykytystä ja hermostuneisuuden tunnetta, huomauttaa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

Valtaosalla ihmisistä kofeiini vaikuttaa jollain tavalla uneen, sillä kofeiini tukkii aivoissa reseptorit, jotka edistävät nukahtamista.

Joillakin kofeiini voi pysyä verenkierrossa jopa yli 10 tuntia, joten iltapäiväkahvi voi lykätä yöunia häiritsevästi. Reilulla neljäsosalla ihmisistä kofeiini ei vaikuta kuitenkaan uneen lainkaan, Tuomilehto valaisee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?