Tunnista salakavala eteisvärinä jo varhain yksinkertaisella keinolla - Terveys - Ilta-Sanomat

Tunnista salakavala eteisvärinä jo varhain yksinkertaisella keinolla

Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä on mahdollista löytää mittaamalla pulssi säännöllisesti.

Pulssin voi vaivattomasti mitata omasta ranteesta.

29.8.2020 9:01

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jota sairastaa jo yli 200 000 suomalaista. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on lääkeyritys Pfizerin tiedotteen mukaan huomattavasti enemmän, sillä tauti on usein oireeton: jopa 40 prosenttia diagnosoiduista eteisvärinätapauksista on oireettomia.

Sydänliitto kertoo, että yli 40-vuotiaista jopa joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana.

Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voi kuitenkin löytää helposti, kun mittaa oman pulssinsa säännöllisesti. Se onnistuu yksinkertaisesti käsin tunnustelemalla.

Jos sydämen syke on epäsäännöllinen, lääkäriin on syytä olla yhteydessä. Varsinainen diagnoosi tehdään aina EKG:n perusteella.

Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on, että se voi olla kohtauksittainen. Pulssin mittaus joka päivä aamuin illoin on siksi varmin tapa huomata sydämensykkeen epäsäännöllisyydet.

Näin mittaat pulssisi oikein:

  • Ota rento ote ranteestasi ja tunnustele, mistä kohtaa pulssi tuntuu helpoiten. Hyvä paikka monilla on ranteessa peukalon puolella. Voit tunnustella pulssia myös kyynärtaipeesta tai kaulalta.

  • Paina valittua kohtaa kevyesti etu- ja keskisormella. Tarkkaile, onko pulssi tasainen. Tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti? Rytmiä voi olla helpompi seurata laskemalla sykettä ääneen.

  • Laske sekuntikelloa apuna käyttäen pulssin tiheys.

  • Laske pulssisi sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro tulos kahdella niin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaali leposyke on 50–110 lyöntiä minuutissa.

Jos pulssisi on niin tiheä tai epätasainen, että et saa sykkeestäsi selvää, ota yhteys lääkäriin.

Riskinä aivoinfarkti

Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen. Se voi kuitenkin aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin. Jopa noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään.

Hoitamaton eteisvärinä huonontaa myös elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan. Eteisvärinä on lisäksi yhdistetty kohonneeseen dementiariskiin.

– On salakavalaa, että sekä oireisessa että oireettomassa eteisvärinässä on yhtäläinen aivoinfarktiriski. Oireeton, rauhallinen eteisvärinä harvoin vaikuttaa muuten potilaan vointiin tai arkeen. Osa potilaista huomaa kuitenkin heti rytmihäiriön sen alettua ja hakeutuu lääkäriin. Nämä potilaat jäävät ”haaviin” ja saavat tarvitsemansa hoidon, mutta oireettomassa ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti, sanoo kardiologi Harri Hietanen lääkeyritys Pfizerin tiedotteessa.

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle.

Säännöllisestä pulssin mittaamisesta kannattaa tehdä tapa. Tähän kannustaa myös Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja Kansan liike.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?