Valtaosa tyypin 2 diabeteksen diagnooseista tehdään sattumalta – moni oire tunnetaan huonosti

Kyselytutkimuksen mukaan yli kahdella kolmesta potilaasta sairaus on havaittu sattumalta, ja moni kärsii oireista pitkäänkin ilman diagnoosia ja oikeaa hoitoa.

On arvioitu, että jopa 100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

19.8.2020 9:57

Moni suomalainen sairastaa tyypin 2 diabetesta pitkään tietämättään. Taloustutkimuksen ja lääkealan yrityksen Novo Nordiskin kyselytutkimukseen osallistuneista potilaista seitsemän kymmenestä kertoi, että oma sairaus on tunnistettu sattumalta esimerkiksi muun lääkärikäynnin yhteydessä.

Tyypin 2 diabetes voi tulla ilmi täytenä yllätyksenä esimerkiksi työterveyshuollon seulonnassa. Jos taas ei kuulu säännöllisen työterveystarkastuksen piiriin, verensokeria ei välttämättä tule seurattua.

Diabeteksen oireita ei aina tunnisteta eikä niiden pohjalta osata hakeutua hoitoon.

Kun verensokeri on jatkuvasti pitkään koholla, se voi lisätä esimerkiksi väsymystä ja heikentää unenlaatua. Toisaalta väsymys voi johtua jostain muustakin. Pahimmillaan sairaus tunnistetaan esimerkiksi vasta sydäninfarktin yhteydessä.

– Jos itsellä on pieniäkin epäilyjä kakkostyypin diabeteksesta, asiaa ei kannata viivyttää vaan ottaa saman tien yhteyttä terveydenhuoltoon ja nostaa diabetes puheeksi. Diabetesliiton sivuilta löytyvä testi auttaa nopeasti arvioimaan omaa diabetesriskiä, Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen sanoo tiedotteessa.

Riskitekijöitä ei tunneta

Vaikka tyypin 2 diabetes on Suomessa hyvin yleinen sairaus, sen riskitekijöitä tunnetaan vaihtelevasti.

Tutkimuksessa suurin osa potilaista tunnisti sairauden riskitekijöiksi ylipainon, vähäisen liikunnan ja sukurasitteen, mutta esimerkiksi tupakointi ja uniapnea osattiin yhdistää kakkostyypin diabetekseen harvemmin.

– Nämäkin olisi hyvä tunnistaa, jotta esimerkiksi uniapnean kohdalla osattaisiin sulkea myös diabetes pois.

Oikea hoito parantaa elämänlaatua

Diagnoosin jälkeen hyvän hoitotasapainon löytäminen on tärkeää. Hoidon tärkeimmät kohteet ovat samoja kuin sairauden riskitekijät: painon hallinta, liikunta, ravitsemus ja uni.

Lääkehoito tukee elintapamuutoksia. Tutkimuksessa yli neljäsosa vastaajista kuitenkin kertoi, ettei ota heille määrättyjä lääkkeitä ainakaan täysin määräyksen mukaisesti.

Lääkkeet saattavat jäädä ottamatta, jos omahoito koetaan epämotivoivana tai oireet eivät ole niin selkeät, että potilas tuntisi olevansa sairas. Lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista on Saukkosen mukaan liikkeellä myös paljon vanhentunutta tietoa, joka ei päde enää kaikkiin nykyisiin valmisteisiin.

Huono hoitotasapaino heikentää lyhyellä aikavälillä jaksamista ja voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä monenlaisia liitännäissairauksia. Mitä aiemmin riskitekijöihin ja oireisiin puututaan, sitä paremmin sairautta ja sen etenemistä kyetään hallitsemaan.

Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin järjestämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tyypin 2 diabeetikoiden ja heidän läheistensä elämää. Siihen vastasi yhteensä 202 potilasta ja 150 läheistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?