Uusi tutkimus hehkuttaa: Alzheimer tunnistettavissa verikokeella jopa 20 vuotta ennen oireita? Suomalaisasiantuntijat kiinnostuneita tuloksista - Terveys - Ilta-Sanomat

Uusi tutkimus hehkuttaa: Alzheimer tunnistettavissa verikokeella jopa 20 vuotta ennen oireita? Suomalaisasiantuntijat kiinnostuneita tuloksista

Alzheimerin tauti, kuten muutkin aivosairaudet, muistuttavat palapeliä.

Julkaistu: 30.7. 7:25

Uudesta tutkimuksesta löytyy suomalaistutkijoiden mukaan paljon hyvää. Alzheimerin taudin hidastamiseen ja selättämiseen tarvitaan kuitenkin vielä paljon tutkimustyötä.

Alzheimerin taudin pysäyttämiseen on etsitty läpimurtoa kiivaasti. Taudin pysäyttämiseen ei kuitenkaan vielä ole olemassa lääkkeitä.

Ilta-Sanomat kertoi tuoreesta tutkimuksesta, joka antaa uutta toivoa taudin varhaiseen löytämiseen.

Tutkijoiden kehittämää verikoetta kuvaillaan läpimurroksi taudin diagnosoimisessa. Verikokeen kerrotaan voivan antaa viitteitä taudista jopa 20 vuotta ennen kuin tutkittavalla henkilöllä on ongelmia muistin tai muiden kognitiivisten toimintojen kanssa.

Tutkimuksessa mitattiin verikokeella Alzheimerin tautiin sairastuneilla esiintyvää tau-proteiinin muotoa. Tutkimukseen kohteena oli 1 402 ihmistä Ruotsista, Kolumbiasta ja Yhdysvalloista.

Neurologi, professori Juha Rinne Turun yliopistosta pitää tutkimusta tervetulleena ja mielenkiintoisena, mutta varsinainen läpimurto se ei hänen mukaansa ole.

– Hiukan toppuuttelisin väittämää.

Tutkimuksen mukaan verinäytteellä voi saada jo vuosia ennen oireiden alkamista tiedon siitä, sairastuuko ihminen tulevaisuudessa Alzheimerin tautiin.

Rinne täsmentää, että kyseinen tulos on saatu pienestä otoksesta, johon kuuluvat kantavat suvussaan Alzheimerin taudin aiheuttavaa harvinaista geenimuunnosta.

– Se on hyvin erikoinen Alzheimerin taudin muoto, jossa sairastuminen tapahtuu noin 40—50 vuoden iässä. Tulokset pitäisi varmistaa tulokset tällaisessa tavanomaisessa Alzheimerin taudin muodossa, joka alkaa tyypillisesti siinä 60:n ikävuoden jälkeen. Myöskään pitkäaikaisseurannan tuloksia ei tässä tutkimuksessa ollut käytettävissä, sanoo Rinne.

Rinne löytää tutkimuksesta myös paljon hyvää. Alzheimerin taudin tutkijat ovat jo pitkään odottaneet verestä mitattavaa testiä, jolla voitaisiin varmistaa sairauden diagnoosi.

Nykymenetelmillä varma Alzheimer-diagnoosi perustuu oirekuvaan, aivokuvauksiin ja mahdollisiin selkäydinnestetutkimuksiin.

– Verinäyte on helpompi, yksinkertaisempi ja halvempi menetelmä. Sen voisi helposti yleistää isoon tutkittavien joukkoon. Verinäytteen ottaminen ei myöskään ole potilaalle yhtä raskas kuin nykyiset tutkimukset.

Rinne toivoo, että Alzheimerin tautiin saataisiin hoitomuotoja, joilla voitaisiin joko merkittävästi hidastaa taudin etenemistä tai pysäyttää se kokonaan.

– Sitten, kun tällaisia hoitomuotoja toivottavasti tulevaisuudessa on, helppo ja luotettava verikoe auttaisi havaitsemaan ne henkilöt, joille tauti mahdollisesti kehittyy. Heidän kohdallaan voitaisiin aloittaa myös ennaltaehkäisevä hoito, Rinne sanoo.

Karoliinisen instituutin sekä Itä-Suomen yliopiston geriatrian professori Miia Kivipelto on Rinteen kanssa samoilla linjoilla.

Kivipellon mukaan Alzheimer ja ylipäätään aivosairaudet ovat pitkälti ikään kuin palapelejä, joiden selvittämisessä kliininen kuva ja muut tutkimukset ovat olennaisen tärkeitä.

– Emme ole vielä sellaisessa tilanteessa, että yhdellä verikokeella pystyttäisiin toteamaan tai ennustamaan sairaus, hän sanoo.

Myös Kivipelto näkee nyt uutisoidun tutkimuksen tärkeimpänä antina sen, että verikoe saattaa jatkossa olla hyödyksi, kun halutaan testata isoja määriä ihmisiä. Verikoe on halpa toteuttaa.

– Jos ja kun uusia lääkehoitomahdollisuuksia tulee, halutaan ilman muuta testata nykyistä suurempi määrä potilaita. Verikoe voitaisiin ottaa jo varhaisessa vaiheessa, ja sitten ohjata potilaita jatkohoitoon tarpeen mukaan, Kivipelto sanoo.

Hän huomauttaa, että siihen kuluu kuitenkin vielä aikaa.

– Tarvitaan vielä paljon lisätutkimusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä yli 190 000 muistisairasta henkilöä. Muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä.

Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä, 35—65-vuotiaista, yli 7 000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?