Ahmintahäiriö eli binge eating disorder (BED) on kansainvälisten tutkimusten perusteella aikuisten yleisin syömishäiriö, kertoo uutuuskirja Olen juuri syönyt – Läheiselläni on syömishäiriö (Duodecim, 2020).
Terveyskirjaston mukaan ahmintahäiriötä ilmenee 2–3 prosentilla aikuisista, ja naisilla useammin kuin miehillä.
Ahmintahäiriö tarkoittaa toistuvia ahmintakohtauksia. Se voi kohdistua herkkuihin, jotka tyypillisesti muuten kielletään itseltä, tai tavalliseen ruokaan.
Toisin kuin bulimiassa, ahmintahäiriöön ei liity tyhjentäytymistä esimerkiksi oksentamalla tai ulostuslääkkeitä käyttämällä. Ahminnan jälkeen iskee kuitenkin voimakas itseinho ja syyllinen ja masentunut olo.
Ahmintahäiriön eli BED:n oireita ovat:
Toistuvat ahminnat, joihin liittyy tunne syömisen hallinnan menettämisestä.
Ahminnan aikana tulee syötyä huomattavasti enemmän kuin ihmiset muuten söisivät vastaavassa tilanteessa.
Useimpien ahmintojen aikana todetaan vähintään kolme seuraavista oireista:
Tavallista nopeampi syöminen
Syöminen, kunnes olo on epämiellyttävän täysi
Suurten määrien syöminen, vaikkei ole nälkäinen
Yksin syöminen, koska ruoan määrä hävettää
Syömisen aiheuttama itseinho, masennus ja syyllisyydentunne
Ahmiminen aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja häpeää.
Ahmintoja on esiintynyt keskimäärin kaksi kertaa viikossa kuuden viime kuukauden aikana.
Ahminta ja laihdutuskuurit vuorottelevat
Kirja muistuttaa, että ylensyönti on eri asia kuin ahmintahäiriö. Ylensyönti tarkoittaa, että ihminen syö kerralla suuren määrän ruokaa – mutta syöminen pysyy kuitenkin koko ajan hallinnassa, ja hän voi lopettaa sen halutessaan koska vain.
– Useimmat ihmiset ylensyövät toisinaan. Tyypillisiä tilanteita ovat jouluateria ja noutopöydästä syöminen, kirjassa kerrotaan.
Ahmintaoireista kärsivällä syöminen taas voi olla hyvinkin kaoottista: hän joko ahmii tai painonnousun pelon vuoksi laihduttaa.
Voi laukaista tyypin 2 diabeteksen
Koska ahminta johtaa liialliseen kaloreiden saantiin, se aiheuttaa ajan mittaan painonnousua.
Terveyskirjasto kertoo, että arvioiden mukaan jopa viidennes vaikean ylipainon vuoksi hoitoa hakevista saattaa kärsiä ahmintahäiriöstä.
Ylipaino ei ole ainut seuraus, joka ahmintahäiriöstä voi koitua. Kirjan mukaan ahmintahäiriön hallitsematon syöminen voi laukaista esimerkiksi aikuisiän diabeteksen.
– Tyypillinen oireilun vuoksi hoitoon hakeutuva BED-potilas on aikuinen, usein jo keski-ikäinen, ja oireiluun liittyy myös ylipaino ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö.
Ahmintahäiriön hoito kannattaa siis myös kokonaisterveydentilan kannalta, ja kirjan mukaan siihen on hyvät mahdollisuudet:
– BED:iä osataan hoitaa varsin tehokkaasti.
Lähde: Anna Keski-Rahkonen, Pia Charpentier & Riikka Viljanen (toim.): Olen juuri syönyt – Läheiselläni on syömishäiriö (Duodecim, 2020).
Näin saat ahmintahäiriön hallintaan
Ahmintahäiriön hoito nojaa säännölliseen ateriarytmiin, riittävään syömisen määrään ja monipuoliseen ruokavalioon, eli niin kutsuttuun täsmäsyömiseen.
Lopeta toistuva kuurilaihdutus.
Täsmäsyömisen avulla saat ahmintakohtausten ruokamäärät pienenemään ja ahmintakerrat harvenemaan.
Ruokapäiväkirjan tai syömisrytmipäiväkirjan pitäminen on käytännön apukeino, joka myös opettaa toipumisen kannalta tärkeitä itsehavainnointitaitoja.
Jos ateriarytmin säännöllistäminen ei omin voimin onnistu, tai ahmintakohtaukset eivät ponnisteluista huolimatta vähene ja ahmintahäiriö häiritsee elämää, on syytä hakeutua hoitoon.
Kun ahmiminen on saatu hallintaan, voidaan ajatella terveydelle haitallisen ylipainon pudottamista.
Painonpudotus pitää kuitenkin tehdä maltillisesti ilman tiukkoja dieettejä, sillä ne johtavat helposti ahminnan palaamiseen.
Lähde: Terveyskirjasto
