Alkoholinkäytössä on kaksi hyvin merkittävää harhaluuloa – tarkista, ovatko nämä myös sinun ”sokea pisteesi”? - Terveys - Ilta-Sanomat

Alkoholinkäytössä on kaksi hyvin merkittävää harhaluuloa – tarkista, ovatko nämä myös sinun ”sokea pisteesi”?

A-Klinikan johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan suomalaisten suhteessa alkoholinkäyttöön on kaksi merkittävää harhaa.

Koronaviruksen rajoitustoimet vähentävät sosiaalisia rientoja, mutta toisaalta kotiin eristäytyminen myös lisää mahdollisuuksia juoda.­

12.5. 20:00

Alkoholin käyttö lisääntyy perinteisesti, kun on lämmintä, grilli kuumana ja lomakin lähestyy.

Tänä vuonna koronaviruksen rajoitustoimet vähentävät sosiaalisia rientoja, mutta toisaalta kotiin eristäytyminen myös lisää mahdollisuuksia juoda.

A-Klinikka Oy:n johtavan ylilääkärin ja päihdelääketieteen työelämäprofessorin Kaarlo Simojoen mukaan nyt on hyvä hetki tarkastella omaa alkoholinkäyttöä.

Se pitäisi tehdä ilman, että sortuu suomalaisten ”sokeaan pisteeseen”. Se on Simojoen mukaan se, että ihminen tuijottaa tarkasti alkoholinkäytön riskirajoja ja huokaisee helpotuksesta, jos oma kulutus jää niiden alle.

Tosiasiassa viralliset riskirajat kertovat terveydelle haitallisesta alkoholin kulutuksesta vain osalle ihmisistä.

– Riskirajat on määritelty terveen, kohtuullisen nuoren ihmisen arvoilla. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi verenpainetta, tupakoimista tai lievää ylipainoa, Simojoki muistuttaa.

Älä tuijota pelkkiä riskirajoja

Kohtuullisen riskin alkoholinkäyttö ylittyy, jos mies nauttii 14 ja nainen 7 alkoholiannosta viikossa. Yksi annos on esimerkiksi yksi olut tai siideri tai 12 senttilitraa viiniä.

 Riskirajat kertovat vain ja ainoastaan lääketieteellisistä riskeistä. Joillekin ihmisille haittoja voi tulla jo pienemmillä määrillä.

Yli 65-vuotiaille on annettu omat suosituksensa. Heille terveydelle turvallisen käytön raja on seitsemän annosta viikossa ja enintään kaksi kerralla. Simojoki muistuttaa, että myös tätä nuorempien on ajateltava ikäänsä.

– Esimerkiksi 55-vuotias on lähempänä 65-vuotiasta kuin kolmikymppistä.

Alkoholinkäyttö on vaarallisempaa myös silloin, jos henkilö on hyvin pienikokoinen, ylipainoinen tai hänellä on perussairauksia.

Simojoen mukaan yksilökohtaiset erot ovat kuitenkin niin suuria, ettei yhtäläisiä riskirajoja voi määritellä näille ryhmille. Se ei ole tarpeenkaan, sillä kaikkien ihmisten kohdalla pelkkiin määriin tuijottaminen kertoo alkoholinkäytön seurauksista vain vähän.

– Riskirajat kertovat vain ja ainoastaan lääketieteellisistä riskeistä esimerkiksi maksan vaurioitumiseen. Joillekin ihmisille haittoja voi tulla jo pienemmillä määrillä ja toisaalta haittoja on muitakin kuin terveydellisiä. Alkoholi aiheuttaa myös sosiaalisia ja psykologisia haittoja, Simojoki muistuttaa.

Tuleeko tissuttelusta riitaa?

Simojoki kehottaa ihmisiä hahmottamaan omaa juomistaan kokonaisuutena ja kriittisesti. Itseltään kannattaa kysyä esimerkiksi, tuleeko läheisten kanssa juodessa riitaa ja onko puoliso huomautellut tissuttelusta.

Toinen suomalaisten sokea piste alkoholin suhteen on Simojoen mukaan nimittäin se, että ajattelemme alkoholin liikakäytön tarkoittavan yhä kahden viikon ryyppyputkea ja puukkohippaa.

– Nykyään on tyypillistä, että alkoholinkäyttö vaikuttaa perusterveyteen, parisuhteeseen ja mielenterveyteen sellaisella ihmisellä, jolla on lievää ylipainoa ja joka ajattelee käyttävänsä alkoholia kohtuullisesti. Meillä on itse asiassa aika paljon alkoholin aiheuttamia ongelmia ja sairauksia, mutta emme hahmota niitä.

 Ihminen pystyy aina selittämään itselleen, miksi voisi juoda, mutta läheisen suusta saa sen toisen, ulkopuolisen näkökulman.

Simojoki kehottaa pysähtymään jo siihen, jos puolivälissä työviikkoa hekumoi palkitsevansa itsensä perjantai-iltana viinipullon avaamisella, herkuilla ja lempisarjalla.

– Vaarana on, että alkoholi alkaa syrjäyttää muita keinoja hallita tunteita.

Alkoholille on paljon hyviä vaihtoehtoja

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry keräsivät tipattoman tammikuun kunniaksi alkuvuodesta ehdotuksia siitä, miten alkoholinkäyttöä voisi korvata.

Suomalaiset keksivät tilalle paitsi alkoholittomia juomia ja erilaisia ruokia, myös kaikenlaista tekemistä lenkkeilystä vertaistuen hakemiseen.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Simojoen mukaan vinkkien hyödyntäminen ja juomisen vähentäminen kannattaa kenelle tahansa, sillä ainoa varmasti turvallinen raja alkoholinkäytössä on nolla annosta. Päätöksen tueksi kannattaa valjastaa myös läheiset.

– Ihminen pystyy aina selittämään itselleen, miksi voisi juoda, mutta läheisen suusta saa sen toisen, ulkopuolisen näkökulman. Merkittävä osa ihmisistä pystyy vähentämään muiden tuen avulla. Kavereiden kanssa voi esimerkiksi baari-iltana sopia, että otetaan pari, mutta sen jälkeen vain alkoholitonta.

Simojoki kehottaa myös armollisuuteen itseään kohtaan.

– Se ei tarkoita lupaa juoda, vaan sitä että yrittää uudestaan. Ei voi olettaa, että onnistuu heti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?