Yli puolella suomalaisista on salakavala terveysongelma, joka lisää merkittävästi vaarallisen sepelvaltimotaudin riskiä – oletko tarkistanut omat arvosi? - Terveys - Ilta-Sanomat

Yli puolella suomalaisista on salakavala terveysongelma, joka lisää merkittävästi vaarallisen sepelvaltimotaudin riskiä – oletko tarkistanut omat arvosi?

Tärkeä kolesterolitasoon vaikuttava tekijä on ravinnosta saatava rasva, ja erityisesti rasvan laadulla on merkitystä.

Julkaistu: 13.5. 8:11

Yli puolella suomalaisista on liian korkea kolesteroli. Se lisää merkittävästi sepelvaltimotaudin riskiä.

Sepelvaltimotauti on edelleen suurin syy suomalaisten ennenaikaisiin kuolemiin, ja yksi tärkeimmistä riskitekijöistä sairauden taustalla on korkea kolesteroli.

Erikoislääkäri, dosentti Helena Miettinen kertoo uutuusteoksessaan Hoida kolesteroli ajoissa – Uutta tietoa rasvoista (Minerva), että vuonna 2017 miesten joka viides ja naisten joka kuudes kuolema oli sepelvaltimotaudin aiheuttama.

Kuolleisuuslukujen taustalla on myös moninkertainen määrä sepelvaltimotautia sairastavia suomalaisia, joiden elämään sairaus vaikuttaa.

– Kolesteroli on toki vain yksi sepelvaltimotaudin riskitekijä, mutta siinä meillä on edelleen petrattavaa, Miettinen sanoo.

Rasvan laadulla on merkitystä

Tilastojen mukaan suomalaisten kolesteroliarvot nousivat vuosina 2007–2012.

– Ei ole tutkittu mistä tämä johtui, mutta FinRavinto-tutkimuksen mukaan tuona aikana tyydyttyneen eli kovan rasvan käyttö nousi Suomessa sekä miehillä että naisilla, Miettinen kertoo.

 Sepelvaltimotaudin riski on huomattavasti alhaisempi niillä, joilla kolesteroli on ollut matalampi geneettisesti syntymästä asti, kuin niillä, joilla sitä saadaan pienennettyä vasta aikuisiällä.

Tärkeä kolesterolitasoon vaikuttava tekijä on ravinnosta saatava rasva, ja erityisesti rasvan laadulla on merkitystä.

– Hiilihydraatteja korvattiin tuolloin proteiinilla ja rasvoilla, ja rasvat olivat enemmän haitallisia kovia eläinperäisiä rasvoja.

Viime vuosina kolesteroliarvoissa on tapahtunut hyvää kehitystä, mutta silti yhä noin 55 prosentilla suomalaisista kokonaiskolesteroli on yli suosituksen (5 mmol/l), osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuorein FinTerveys-tutkimus.

Näin kolesteroli vaikuttaa

Kolesterolista puhutaan usein ”pahana” tai ”hyvänä”.

– Kolesteroli kuljetetaan verenkierrossa lipoproteiineissa. Sinänsä ei siis ole hyvää tai pahaa kolesterolia, vaan se, minkä ”lipoproteiinitaksin” kyydissä kolesteroli on, määrittää, onko vaikutus hyvää vai pahaa.

Jos valtimon sisäkalvo on vaurioitunut, valtimon seinämään voi alkaa kerääntyä LDL-lipoproteiinin kolesterolia. HDL-lipoproteiini taas poistaa kolesterolia soluista ja valtimonseinämästä.

– Mitä enemmän verenkierrossa on LDL-hiukkasia, sen suurempi on todennäköisyys, että takertumista valtimon seinämään tapahtuu.

Kolesteroli ei näy tai tunnu mitenkään

Kolesteroli ei näy tai tunnu mitenkään, vaan se täytyy mitata. Miettisen kirjan tärkeä viesti on, että omista kolesteroliarvoista tulisi olla tietoinen, jotta mahdollisiin ongelmiin voi puuttua mahdollisimman varhain.

– Mitä aikaisemmin, sen parempi, hän sanoo.

– Tutkimuksista tiedetään, että sepelvaltimotaudin riski on huomattavasti alhaisempi niillä, joilla kolesteroli on ollut matalampi geneettisesti syntymästä asti, kuin niillä, joilla sitä saadaan pienennettyä vasta aikuisiällä.

 Pelkästään rasvan laadun korjaaminen voi pienentää LDL-kolesterolia jo muutamassa viikossa.

Tutkijan mukaan elämäntapojen muuttaminen pysyvästi terveellisemmiksi on tehokas keino vaikuttaa itse asiaan. Monella pelkät ruokavaliomuutokset riittävät korjaamaan tilanteen niin, ettei lääkitystä ole tarpeen aloittaa.

– Pelkästään rasvan laadun korjaaminen voi pienentää LDL-kolesterolia jo muutamassa viikossa.

Näin saat kolesterolin hallintaan

1. Korjaa rasvat

Rasvan laatu on ravinnon tärkein kolesteroliin vaikuttava tekijä. Kova rasva suurentaa haitallista LDL-kolesterolia, ja pehmeä alentaa sitä. Syö pehmeää rasvaa sisältävää kalaa pari kertaa viikossa, ja vaihda kovia eläinrasvoja kasvirasvoihin. Huomaa kuitenkin, että kasvirasvoista kookos- ja palmuöljy eivät ole suositeltavia vaihtoehtoja, koska ne sisältävät kovaa rasvaa.

2. Lisää kuitua

Kuitu poistaa kolesterolia elimistöstä. Huolehdi, että ruokavaliosi sisältää runsaasti kuidunlähteitä, kuten täysjyvätuotteita, sekä paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

3. Karista ylipainoa

Ylipaino altistaa metaboliselle oireyhtymälle, jonka yksi oire on rasva-aineenvaihdunnan häiriintyminen: HDL-kolesterolipitoisuus pienenee, ja LDL-pitoisuus suurenee. Pienikin painon alentaminen on merkityksellistä, sillä jo 5–7 prosentin painonlaskulla saavutetaan todennäköisesti suotuisia vaikutuksia rasva-aineenvaihdunnassa.

4. Lisää liikuntaa

Liikunta laskee jonkin verran LDL-kolesterolia ja saattaa nostaa HDL-kolesterolia. Edullisia vaikutuksia tulee myös sitä kautta, että se auttaa painonhallinnassa.

5. Lopeta tupakointi

Tupakointi on valtimotaudin riskitekijä, kuten korkea kolesterolikin. Tupakointi voi vaurioittaa valtimoiden sisäkalvoja niin, että LDL-kolesteroli pääsee takertumaan valtimoon helpommin.

6. Noudata lääkärin ohjeita

Riskin määrittäminen kuuluu aina lääkärille. Jos elintapamuutokset eivät auta kolesterolin alentamisessa, lääkärin tehtävä on arvioida, tulisiko käyttöön ottaa lääkitys.

Kolesterolin suositusarvot

Nykyiset kolesterolin ja triglyseridin viitearvot ovat:

  • Kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/L

  • LDL-kolesteroli alle 3 mmol/L

  • HDL-kolesteroli yli 1 mmol/L (miehet) tai yli 1,2 mmol/L (naiset)

  • Triglyseridit alle 1,7 mmol/L

Yksilökohtaiset tavoitearvot voivat olla valtimotaudin riskeistä riippuen matalammat kuin viitearvot.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?