Voiko voita ja munia syödä huoletta? Lääkäri vastaa - Terveys - Ilta-Sanomat

Voiko voita ja munia syödä huoletta? Lääkäri vastaa

Korkea kolesteroli ei välttämättä tunnu missään, vaikka se kerryttääkin tautitaakkaa.

Runsas eläinrasvan käyttö lisää veren kolesterolipitoisuutta, mikä puolestaan lisää valtimotaudin riskiä.

27.4.2020 10:58

1970-luvulla oli rasvasota. Vuosikymmeniä myöhemmin väitettiin, että tutkijat ovat johtaneet suomalaisia harhaan korostamalla virheellisesti eläinrasvojen ja kolesterolin haittoja.

Kolesterolista on kiistelty kiivaasti, ja sitä on tutkittu runsaasti. Ennenaikaisten kuolemien suurin aiheuttaja Suomessa on yhä valtimotauti, ja korkea kolesteroli on sen yksi riskitekijä.

Miksi kolesteroli on kuumentanut niin paljon tunteita? Mitä sille oikein pitäisi tehdä ja miten? Tätä pohtii dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Helena Miettinen teoksessaan Hoida kolesteroli ajoissa (Minerva Kustannus, 2020).

Miettinen torppaa kirjassaan joukon kolesteroliin linkittyviä erheellisiä uskomuksia. Tässä niistä viisi:

1. ”Voita voi syödä huoletta”

Voita voi Miettisen mukaan käyttää silloin tällöin. Runsas eläinrasvojen käyttö nostaa veren kolesterolipitoisuutta, mikä lisää valtimotaudin riskiä. Jos eläinrasvat vaihtaa kasvi- ja kalarasvaan, riski pienenee.

2. ”Voin syödä monta kananmunaa päivässä”

Kananmunan keltuainen on varsinainen kolesterolipommi. Se sisältää noin 250 mg kolesterolia, eli lähes koko päivän suositusten mukaisen määrän.

Miettinen muistuttaa, että kolesterolia imeytyy yksilöllisesti ravinnosta varsin vaihtelevasti. Jos kolesteroliarvot ovat koholla tai on runsaasti muita valtimotaudin riskitekijöitä, kannattaa kananmunien käyttöä rajoittaa. Useimmille muutamasta kananmunasta viikossa ei ole haittaa.

Keho säätelee kolesterolitasapainoaan vähentämällä maksan kolesterolin tuotantoa, mikäli kolesterolia imeytyy runsaasti suolistosta.

3. ”Kolesterolilääkkeet ovat vaarallisia”

Kolesterolilääkkeet ovat oikein käytettyinä hengenpelastajia. Lääkkeillä on haittavaikutuksia, mutta ne ovat pääsääntöisesti vaarattomia. Vaikeat haittavaikutukset ovat harvinaisia.

4. ”Korkea kolesteroli ei tunnu missään, joten siitä ei tarvitse välittää”

Korkea kolesteroli ei tunnu miltään ennen kuin on tosi kyseessä. Silloin esimerkiksi sydämen tai aivojen valtimo voi jo olla tukossa.

5. ”Kolesteroli on suuri huijaus, jonka takana on lääkefirmojen mafia”

Kolesterolin osuus valtimotaudin synnyssä on kiistaton. Taudin syntyyn vaikuttavat myös monet muut asiat. Riskitekijät, kuten korkea LDL-kolesteroli, tupakointi, diabetes ja kohonnut verenpaine sekä geenit, ovat maailmanlaajuisesti tiedeyhteisön hyväksymiä.

Kun kolesteroli on koholla

Kolesterolin mittaaminen verestä on ainoa tapa tietää, ovatko kolesteroliarvot kunnossa.

– Jos LDL-kolesteroli on toistetusti koholla, on ensin mietittävä, voiko sen taustalla olla jokin epäsuorasti kolesteroliarvoihin vaikuttava syy. Korkean kolesterolin taustalla voi olla monia asioita, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaikkapa raskaus, Miettinen toteaa kirjassaan.

Yleisin syy kolesterolin nousuun löytyy elintavoista. Taustalla voi olla myös perimä.

Kolesteroli on vain yksi valtimotaudin riskitekijöistä, joten koholla olevan kolesterolin hoitoon vaikuttavat niin ikään monet asiat.

– Kokonaisuus ratkaisee, onko viitearvoista poikkeavalla kolesteroliarvolla terveydellistä merkitystä.

Muut suurimmat riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.

Koholla olevan kolesterolin ensisijaisena hoitona ovat ruokavalio- ja elintapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja ylipainoisilla painon pudotus. Päätös lääkehoidosta perustuu lääkärin tekemään arvioon siitä, millainen on riski saada sydäninfarkti tai aivohalvaus seuraavan 10 vuoden aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?