Tutkijoiden uutuuskirja: Saunomalla voi torjua äkkikuolemia ja kroonisia kansantauteja

Osa saunan terveysvaikutuksista on tutkittua tietoa, paljon on vielä tutkittavaa.

Saunassa mieli lepää ja keho toipuu. Asia on tieteellisestikin todistettu.

24.4.2020 10:28 | Päivitetty 24.4.2020 10:34

Nouset lauteelle, hiki nousee, syke nousee, pintaverenkierto kiihtyy, sydän pumppaa lisää, lihakset rentoutuvat, verisuonet laajenevat, verenkierto helpottuu, verenpaine laskee.

Äkkikuoleman riski kavahtaa kauemmaksi.

Ei tarvita ihmettä, saunakin voi olla avuksi.

Ohje tämän hetkisen tiedon valossa on 4–7 kertaa viikossa saunaan, löylyssä kerrallaan vähintään 20 minuuttia, koska syke alkaa merkittävästi nousta vasta 15 minuutin jälkeen.

Lisää vinkkejä: ei täydellä vatsalla verenkierron suotuisien reaktioiden varjelemiseksi, jalat voi nostaa seinää vasten verenkierron vaikutusten tasaamiseksi. Nestetasapainoon vettä.

Kirjan nimi on Sauna, keho ja mieli, ja sen ovat kirjoittaneet tutkija Tanjaniina Laukkanen ja professori Jari Laukkanen.

Docendo julkaisi sen torstaina. Ajankohdalla on merkitystä. Mielet Suomessa ovat koronan myllertämät ja suuri osa suomalaista ei ole pessyt kehoaan saunassa yli kuukauteen, johtuen koronakriisin varotoimista.

Kirjoittajat ja heidän laaja kansainvälinen tutkijaryhmänsä perustelevat saunan lukuisia todennettuja ja mahdollisia terveysvaikutuksia ihmisen fysiologian avulla. Saunalla torjutaan niin sanottuja ”kovia päätetapahtumia”: kroonisia kansantauteja ja äkkikuolemia.

Kirjan mukaan saunominen vähentää sydänsairauksien, verenpainetaudin ja muistisairauksien sekä sydänperäisen äkkikuoleman riskiä.

Ja se helpottaa stressiä.

Epävarmempaa on, onko saunomisella vaikutusta matala-asteisiin tulehduksiin ja hengityselinten sairauksiin, kuten keuhkokuume ja flunssat.

– Ja vaikka ei uskoisi mihinkään vaikutuksiin, kannattaa saunoa, koska saunominen tuntuu hyvältä, Laukkanen muistuttaa.

Professori Jari Laukkanen on kardiologian erikoislääkäri Jyväskylän yliopistosta. Hän on tehnyt pitkään tutkimustyötä sydän- ja verisuonisairauksista ja niiden riskitekijöistä.

– Emme tiedä vielä riittävästi saunan vaikutuksesta keuhkosairauksiin tai tulehdustiloihin, Laukkanen sanoo.

Keuhkoterveys on ymmärrettävästi herättänyt kiinnostusta viime aikoina.

Johdattelevaan kysymykseen, miten pian koronakriisin aiheuttamat saunojen sulkemiset alkavat vaikuttaa saunatta jääneiden terveyteen, Laukkanen vastaa varovaisesti.

– En tiedä. Sitä ei ole tutkittu.

Hän kommentoi yleisellä tasolla.

– Yksittäisen saunomiskerran vaikutus ei tietenkään ole pysyvä, kuten ei liikunnassakaan.

Ja jos saunomisella haluaa vähentää stressiä, pitää saunoa.

Jos saunomisen halutaan elvyttävän pitkäkestoisesti verenkiertoa, saunomisen pitää olla säännöllistä.

Laukkanen itse saunoo ”aina kun se on mahdollista”.

Laukkasen mukaan vahvimmat terveysnäytöt liittyvät juuri verenkiertoon, kuten verenpaineeseen. Sitten on muita vaikutuksia, jotka voivat olla myönteisiä, mutta näytöt eivät ole yhtä vahvoja. Tarvitaan lisää tutkimusta.

Saunominen vähentää sydänsairauksien, verenpainetaudin ja muistisairauksien sekä sydänperäisen äkkikuoleman riskiä.

Kaikkeen sauna ei auta, vaikka jotkut niin ajattelevat.

– Ei se niin mene, sauna on vain yksi lisä hyvinvointiimme.

Vaikka sauna nostaa sykkeen keskiraskaan liikuntasuorituksen tasalle, saunalla ei voi korvata liikuntaa.

– Parempi on liikkua ja saunoa.

Yleisesti tiedetään saunomiseen liittyvän saunaoluen nauttiminen. Laukkanen ei halua ottaa kantaa siihen, missä määrin alkoholin kumoaminen kumoaa saunan terveysvaikutuksia.

– Sitä ei ole tutkittu.

Koska sekä alkoholi että sauna alentavat verenpainetta, yhdistelmä on huono tapaturmien katsannosta. Laukkanen mainitsee kaatuilun ja palovammat. Ensin heilahtaa verenpaine, sitten koko mies.

Tutkitusti todettiin, etteivät paljon saunovat olleet paremmassa fyysisessä kunnossa, liikkuneet enemmän tai olleet hoikempia (pikemminkin tukevampia) kuin vähän saunovat, mikä tuki käsitystä saunan terveyshyödyistä. Sitä paitsi paljon saunovat käyttivät enemmän alkoholia.

Silti äkkikuolemat kiersivät paljon saunovat kauempaa.

Ja veri suonissa virtasi vapaammin.

Laukkasen mielestä on tärkeä muistuttaa myös siitä, milloin kannattaa sanoa saunalle ei-kiitos.

Silloin kun kevytkin arkirasitus hengästyttää tai on vakavia sydänvaivoja.

Silloin kun verenpaineella on tapana laskea äkillisesti, kun on tulehtuneita haavoja, iho-oireita, kuumetta tai päihtymystila.

Saunomisen myönteisiä vaikutuksia

Tutkittuja

Verenpaine, sydän- ja verisuonitaudit, sepelvaltimotauti, aivohalvaus

Muistisairaudet.

Stressi

Lisää tutkimusta vaativia

Keuhkosairaudet, pienentynyt keuhkokuumeen riski?

Immuunipuolustus?

Psykoottiset oireet?

Niveltulehdukset?

Lihaskipu- ja jännityspäänsäryt?

Flunssaoireet?

Kivut?

Nesteenpoisto sydämen vajaatoiminnassa?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?