Pelkkä puhuminen on mahdollisesti tartuntariski – koronavirusta kantavat hiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään - Terveys - Ilta-Sanomat

Pelkkä puhuminen on mahdollisesti tartuntariski – koronavirusta kantavat hiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään

Suomalaistutkijat selvittävät, miten pisaratartunta voi tapahtua.

Monitieteellinen tutkijaryhmä mallintaa parhaillaan sitä, miten äärimmäisen pienet pisarat, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana.­

6.4. 15:16

Koronaviruksen tiedetään leviävän yskiessä ja aivastaessa ilmaan lentävistä pisaroista. Vähemmän tutkittua tietoa on siitä, mikä merkitys tartuntoihin on näitä pisaroita vielä pienemmillä viruspartikkeleilla, jotka myös voivat levitä ilmateitse.

– On hyvin tärkeää tuoda esiin, että myös puhuminen ja hengittäminen ovat tapa tuottaa pisaroita, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

Voiko siis pelkkä puhuminen olla tartuntariski?

– Mahdollisesti. Viranomaiset ovat esittäneet, että oireettomat saattaisivat tartuttaa tätä tautia. Tämä tarkoittaa, että tartuttamismahdollisuutta ei ainakaan voida sulkea pois, Vuorinen vastaa.

Hän sanoo, että loppujen lopuksi kyse on siitä, paljonko virusta tarvitaan tartunnan syntymiseen. Tästä ei ole vielä tarkkaa tietoa, eikä toistaiseksi myöskään täysin tiedetä, kuinka pitkään koronavirus käytännössä selviytyy ilmassa.

Aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään

Vuorisen vetämä monitieteellinen tutkijaryhmä mallintaa parhaillaan sitä, miten äärimmäisen pienet pisarat, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana.

– Emme mallinna mitään tiettyä virusta, vaan pisaroiden liikkumista fysikaalisena ilmiönä. Siihen kytkeytyvät olennaisesti ilmavirtaukset ja pyörteet, joita syntyy esimerkiksi ilmastoinnin tai yskäisyn johdosta.

Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää.

– Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmassa leijuvat äärimmäisen pienet koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän toisen ihmisen hengitysteihin.

”Etäisyys olisi nyt hyvä maksimoida”

Vuorisen mukaan viranomaisten ohje kotona pysymisestä ja sosiaalisten kontaktien välttämisestä onkin nyt erittäin älykäs.

Yleisesti on ohjeistettu pitämään parin metrin välimatkaa muihin ihmisiin, mutta arvostetun Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) mukaan tämäkään ei välttämättä ole riittävästi.

MIT:n tutkimuksen perusteella on mahdollista, että viruspartikkelit voisivat levitä jopa kahdeksan metrin säteelle.

– En voi ottaa kantaa siihen, mikä turvavälin tulisi olla, mutta tutkijana ja virtausfyysikkona uskon, että etäisyys olisi nyt hyvä maksimoida, Vuorinen korostaa.

Käytännössä välimatka muihin saisi hänen mukaansa olla mielellään paljon pidempi kuin kaksi metriä.

– Tätä itse noudatan. Mitä kauempana olet muista ihmisistä, sitä pienempi todennäköisyys tartunnan saamiseen on.

Supertietokone käytössä

Apulaisprofessori Ville Vuorisen vetämään 30 hengen tutkimusryhmään kuuluu Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston asiantuntijoita. Mukana on tutkijoita virtausfyysikoista virusopin, lääketieteellisen tekniikan sekä infektiotautien asiantuntijoihin.

– Jokainen miettii aihetta sekä oman erityisosaamisensa kannalta että vuorovaikutuksessa konsortion jäsenten kanssa, Vuorinen kertoo.

Tutkijat käyttävät mallintamisessa Puhti-supertietokonetta, jonka Tieteen tietotekniikan keskus CSC antoi heidän käyttöönsä viipymättä.

– Se oli täysin kriittistä, että saimme nopeasti simuloinnit ja laskentaresurssit käyttöön, Vuorinen kiittää.

Supertietokoneet ovat kaikista tehokkaimpia tietokoneita, joita käytetään ratkomaan esimerkiksi lääke- tai ilmastotieteen kysymyksiä, jotka ovat ihmiskunnan kannalta tärkeitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?