Aiheuttaako korona liikaa huolta ja pelkoa? Yksi kierre olisi hyvä katkaista - Terveys - Ilta-Sanomat

Aiheuttaako korona liikaa huolta ja pelkoa? Yksi kierre olisi hyvä katkaista

Pahimmillaan huoli koronavirusepidemiasta voi laukaista masennusoireilun tai muun mielenterveyden häiriön.

Julkaistu: 27.3. 12:01

Pelko ja huoli ovat nyt täysin normaaleja reaktioita. Jos tunteet kasvavat liian suuriksi, niitä voi myös itse lievittää.

Koronavirus voi vaikuttaa myös mielenterveyteen, jos huoli tautitilanteesta pääsee kasvamaan liian suureksi.

– Poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa ihmisten perusturvallisuuden tunteeseen ja horjuttaa sitä kautta psyykkisiä voimavaroja. Ilmiö näkyy esimerkiksi kriisipuhelimeen tulleissa yhteydenotoissa, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n erityisasiantuntija Jukka Valkonen.

Kun SARS levisi vuonna 2003, sen tiedetään lisänneen esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilua sekä paniikkihäiriökohtauksia.

 Jos ei yhtään koe pelkoa ja huolta, ei välttämättä myöskään muuta omaa toimintaansa poikkeustilanteen vaatimalla tavalla.

Valkonen sanoo, että jos on alttiutta mielen pahoinvoinnille tai mieltä kuormittavat samaan aikaan muutkin asiat, myös huoli koronavirusepidemiasta voi pahimmillaan laukaista masennusoireilun tai muun mielenterveyden häiriön.

– Oletettavaa kuitenkin on, että suurimmalla osalla ahdistus ja muu oireilu liittyy tämänhetkiseen poikkeustilanteeseen ja tasaantuu sen mentyä ohi.

Pelko voi olla jopa tervetullut reaktio

Valkonen korostaa, tällä hetkellä on varsin normaalia jonkin verran ahdistua ja kokea pelkoa ja huolta, koska tilanne on uusi ja täysin poikkeuksellinen.

– Ne ovat terve ja jopa tervetullut reaktio, koska jos ei yhtään koe pelkoa ja huolta, ei välttämättä myöskään muuta omaa toimintaansa poikkeustilanteen vaatimalla tavalla.

Valkosen mukaan pelkoa ei kannatakaan pelätä eikä huolesta olla huolissaan.

– Ne ovat hyviä tapoja reagoida tällaiseen tilanteeseen – kunhan eivät mene liiallisuuksiin.

Katkaise tämä kierre

On yksilöllistä, miten huolen kasvaminen liian suureksi näkyy.

– Jos tavalliset tehtävät töissä tai kotona tulevat laiminlyödyiksi – eli toimintakyky laskee niin, ettei arkea saa enää pyörimään samalla tavalla kuin ennen – se on merkki siitä, ettei tilanne ole enää hallinnassa.

Varoitusmerkki on myös keskittymiskyvyn heikkeneminen siksi, että tuntee pakonomaista tarvetta seurata esimerkiksi somekeskusteluja koronaviruksesta.

 Ketään ei tule syyllistää hänen tunnereaktioistaan.

Tämä kierre olisi hyvä katkaista, sillä pelkoreaktio alkaa helposti ruokkia itseään.

– Alat hakea tietoa ja seurata keskusteluja, jotka vahvistavat pahimpia kauhukuviasi – mikä edelleen johtaa pelon voimistumiseen.

Huoli on kasvanut liian suureksi myös silloin, jos sen vuoksi ei saa enää nukuttua normaalisti tai alkaa käyttää päihteitä aiempaa enemmän.

Toiset ovat muita alttiimpia pelolle

Valkonen suosittelee soittamaan kriisipuhelimeen siinä vaiheessa, jos huolesta tai pelosta tulee itselle paha olo, jota on tarve jakaa jonkun kanssa.

Liialliset tunnereaktiot on myös mahdollista saada itse hallintaan. Yksi hyvä tapa on omasta kehosta huolehtiminen.

– Mielen kuormittuminen vaikuttaa kehon hyvinvointiin, ja tämä toimii myös toisinpäin: liikunta ja yleinen hyvinvointi vaikuttavat siihen, miten mieli jaksaa.

– Siksi onkin tärkeää pitää huolta myös fyysisestä hyvinvoinnista, eli liikkua, syödä terveellisesti ja huolehtia normaalista vuorokausirytmistä.

Asiantuntija muistuttaa myös, että toiset ovat persoonallisuutensa rakenteen vuoksi muita alttiimpia pelolle.

– Joillakin ihmisillä on taipumusta murehtimiseen ja huolen kantamiseen enemmän kuin toisilla. Siksi ketään ei tule syyllistää hänen tunnereaktioistaan, Valkonen sanoo.

Näin saat pelon hallintaan

1. Pidä kiinni arjen rutiineista

Yritä pysyä normaalissa rytmissä. Vaikka olisit etätöissä, herää samaan aikaan kuin tavallisesti, pue päällesi ja syö kunnollinen aamupala.

2. Huolehdi kehosi hyvinvoinnista

Liiku riittävästi. Vaikka joukkotapaamisia on rajoitettu, ulkona käyminen voi auttaa siirtämään ajatukset hiukan kauemmaksi huolista.

3. Älä eristäydy täysin

Fyysisiä tapaamisia on syytä välttää, mutta tässäkin tilanteessa tekee hyvää säilyttää yhteydet muihin ihmisiin puhelimen tai netin välityksellä. Erityisen merkityksellistä tämä on, jos olet karanteenissa. Tarvittaessa voit keskustella myös kriisipuhelimessa.

4. Rajoita somekeskusteluja

Jos huomaat että ajatuksesi pyörivät pakonomaisesti vain koronaviruksessa, rajoita tietoisesti somekeskustelujen seuraamista ja tarvittaessa jopa rajaa uutisten seuraaminen esimerkiksi kahteen kertaan päivässä. Etsi tarvittaessa tietoa luotettavista lähteistä, kuten THL.

5. Älä etsi syyllisiä

Poikkeusolot saattavat aiheuttaa tunteen, että on tarve etsiä syyllisiä. Tällä hetkellä on kuitenkin enemmän hyötyä siitä, että vältetään vastakkainasettelua ja pidetään yhtä.

6. Käännä huoli toiminnaksi

Tarjoa apua esimerkiksi iäkkäiden naapurien kaupassa tai apteekissa käymiseen. Muiden auttaminen saattaa helpottaa myös omaa oloa.

7. Hae tarvittaessa apua

Jos pelot ja huolet eivät ole väistyneet vielä siinäkään vaiheessa, kun koronatilanne on rauhoittunut, on syytä hakeutua terveydenhuollon piiriin.

  • Kriisipuhelin antaa keskusteluapua numerossa 09 2525 0111.

  • Verkossa tukea tarjoaa aikuisille Tukinet ja nuorille Sekasin-chat.

  • Molemmat löytyvät MIELI Suomen Mielenterveys ry:n verkkosivulta mieli.fi.