Tätä lääkäritkään eivät vielä tiedä koronasta parantumisesta – 5 avointa kysymystä - Terveys - Ilta-Sanomat

Tätä lääkäritkään eivät vielä tiedä koronasta parantumisesta – 5 avointa kysymystä

Julkaistu: 26.3. 10:36

Infektiolääkäri kertoo koronasta viisi kysymystä, joihin ei tällä hetkellä ole tarkkaa vastausta.

Suomessa on THL:n mukaan todettu 880 varmennettua koronatartuntaa, ja sairaalahoitoa vaativia potilaita on tällä hetkellä 82.

Video yllä: Yli 20 000 kuollut koronaan maailmanlaajuisesti.

Vaikka potilasmäärän kasvaessa useita ihmisiä on myös jo toipunut ja kotiutunut sairaalahoidosta, parantumiseen liittyy edelleen kysymyksiä – joihin asiantuntijoillakaan ei vielä ole vastauksia.

Koronapotilaista suurimmalla osalla oireet ovat lieviä, osalla hieman vaikeampia, ja kaikista vakavimmat tapaukset hoidetaan sairaalassa.

HUS:n osastonylilääkäri, infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila kertoo, että tyypillisessä lievässä tapauksessa toipuminen tapahtuu, kun oireet vähitellen katoavat 1–2 viikossa.

– Aivan tarkkaa tietoa tästä ei ole, koska näitä tapauksia ei välttämättä diagnosoida mitenkään.

Sairaalaan joutuu harvoin heti

Astetta vaikeammista oireista parantuminen vie tyypillisesti kymmenestä päivästä kahteen viikkoon.

Jos toipuminen vaatii sairaalahoitoa, tavallista on, että oireet aluksi pahenevat vähitellen.

Potilas joutuu harvoin heti sairaalaan. Yleensä oireiden alkamisesta kuluu useampi päivä ennen sairaalahoitoa.

– Jos tauti tästä yhä vaikeutuu, osastolla kuluu yleensä 5–7 päivää ennen siirtoa teho-osastolle.

Koronapotilaiden teho-osastohoito kestää Anttilan arvion mukaan keskimäärin 10–14 vuorokautta.

Infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila kertoo, mitkä kysymykset ovat vielä avoimia koronapotilaiden parantumisessa.

1. Koska koronapotilas on parantunut eikä tartuta enää?

Potilaan pitää olla oireeton, mutta siitä ei ole täysin yksimielistä käsitystä, koska hän voi esimerkiksi palata töihin.

– Tähän toivomme jonkinlaista valtakunnallista ohjeistusta lähipäivinä. Maailmalla käytännöt vaihtelevat yhden vuorokauden ja yhden viikon välillä. Pohjoismaissa on käytetty 48 tunnin oireetonta jaksoa, Veli-Jukka Anttila kertoo.

2. Mitä laboratorionäyte kertoo tartuttamisesta?

Parantumista tarkkaillaan ottamalla nenänielusta kaksi PCR-näytettä 24 tunnin välein.

– Viruseristys näytteestä tehdään nukleiinihappo-osoituksella, mikä ei kerro, onko kyseessä elävä virus vai vain sen perimää. Näyte saattaakin osalla potilaista olla positiivinen hyvin pitkään, eikä ole selkeää käsitystä siitä, tarkoittaako PCR-positiivisuus enää tartuttamista vai ei.

3. Voidaanko tietää täysin varmasti, milloin potilas on parantunut koronaviruksesta?

– Asiasta on tällä hetkellä runsaasti mielipiteitä. Selvää on, että potilaan pitää olla hyväkuntoinen.

Viruksen häviämisen lisäksi myös keuhkojen täytyy parantua.

– Jos keuhkomuutoksia on paljon, tämä prosessi on huomattavasti pidempi. Kyse on elimistön normaalista paranemisprosessista vaikean infektion jälkeen, ei enää varsinaisesta tarttuvasta infektiosta.

4. Palautuvatko keuhkot ennalleen?

Lievemmissä tapauksissa keuhkot toipuvat.

– Tehohoitoa vaatineista tapauksista ei tiedetä, vaurioituvatko keuhkot pysyvästi vai parantuvatko. Tämä on yksi kysymys, joka on auki.

5. Miten riskiryhmään kuuluvien parantuminen eroaa muista?

Syöpäpotilaat ja muut pitkäaikaissairautta potevat ovat erityisryhmiä, eikä vielä ole tarkkaa käsitystä, miten koronavirustartunta heihin vaikuttaa.

– Jos epidemia kovasti laajenee, meille alkaa tulla esimerkiksi reumapotilaita tai tulehduksellista suolistosairautta sairastavia potilaita, joilla on immunosuppressiivinen eli puolustuskykyä lamaava hoito.

– Vielä ei tiedetä, onko näillä hoidoilla joitakin vaikutuksia. Alustavia tietoja on tullut, että esimerkiksi reumalääke voisi jopa auttaa parantumisessa.