Näin helposti korona oikeasti tarttuu - Terveys - Ilta-Sanomat

Näin helposti korona oikeasti tarttuu

Julkaistu: 25.3. 7:36

Pisaratartunnan lisäksi koronavirus voi levitä ilmateitse, tutkijat arvioivat.

Suomalainen huippuvirkamies oli 10 minuuttia samassa kokoushuoneessa oireettoman viruksen kantajan kanssa. Hän sai koronatartunnan.

Rouva Eeva Ahtisaari sai tartunnan naistenpäivän konsertissa.

Kuinka helposti korona oikein tarttuu?

Ilta-Sanomat kävi professori Pentti Huovisen kanssa läpi vaaratilanteita.

Yllä olevalla videolla esitellään tehokas käsienpesutapa.

Oleskelu samassa tilassa viruslingon kanssa

Aiemmin on ajateltu, että koronavirus leviää lähinnä kosketus- ja pisaratartuntana.

Koronavirus leviää niin tehokkaasti, että on epäiltävissä, että korona tarttuu myös ilmateitse.

Influenssasta tiedetään, että jos ollaan samassa tilassa tartunnan saaneen kanssa, riski tartunnan saamiselle on suuri. Influenssa voi levitä ilmateitse. Pisarat ovat niin pieniä, että ne leijuvat ilmassa pidemmän aikaa.

Koronaviruksesta tiedetään, että se käyttäytyy samalla tavalla kuin sars-virus.

Vuonna 2003 sars levisi ilmateitse tarttuvana aerosolina Hong Kongissa yhdessä kerrostalossa.

Sars-viruksen tiedetään tarttuneen ilmateitse hongkongilaisessa kerrostalossa.

Kiinassa julkaistiin tapausselostus tammikuulta, jossa epäiltiin koronan ilmateitse tapahtunutta leviämistä.

Seitsemän ostoskeskuksen henkilökuntaan kuuluvaa ja kymmenen asiakasta sairastuivat koronavirusinfektioon. Jäljittäessään sairastuneiden liikkeitä tutkijat päätyivät mahdollisuuteen, että sairastuneet olivat saaneet infektion ilmateitse vieraillessaan tavaratalon wc-tiloissa.

Yskiminen ja aivastelu

Koronavirusta sisältävä aerosoli voi levitä, kun yskimme tai aivastelemme.

Riippuu olosuhteista, miten kauan leijuva aerosoli pysyy ilmassa. Jos on ahtaissa sisätiloissa, missä on huono ilmanvaihto, tartuntavaara voi kestää tunteja.

Yskiminen ja aivastelu levittää virusta myös pisaratartuntana, kun räkää ja pisaroita pärskähtelee ympärille. Sen vuoksi ihmisiä on kehotettu pitämään fyysistä etäisyyttä toisiin ihmisiin.

Turvavälin tulisi olla noin 1,8 metriä. Sinä aikana suuret pisarat, joita me pärskimme, tippuvat alas.

Aivastaessa hyvä turvaväli on liki kaksi metriä.

Yskiessä ja aivasteltaessa pitäisi aina olla hiha tai nenäliina suun ja nenän edessä.

Jos joku aivastelee sisätiloissa, virus voi levitä koko huoneeseen. Isommissa tiloissa riski on pienempi.

Lentokoneissa kantomatka on noin kaksi penkkiriviä joka suuntaan.

Asiaa on tutkittu tuberkuloosibakteerin leviämisen yhteydessä.

Kättely

Kättely voi olla turvallinen tervehtimistapa, jos molemmat ovat pesseet ensin kätensä.

Jos ensin aivastaa käteen ja sitten tervehtii, on sama kuin työntäisi oman käden toisen nieluun ja nenään.

Kättelyä on syytä välttää kokonaan.

Emme voi turvallisesti kätellä toisia varsinkaan koronaviruksen ollessa liikkeellä.

Kun ei tiedetä, mitä käteltävä on tehnyt ennen kättelemistä, riski on hierottaessa silmiä tai kaiveltaessa nenää. Virus pääsee limakalvoille.

Halaaminen

Halatessa joudumme lähelle toisiamme. Yleensä samalla puhutaan tai moiskautetaan suukko.

Nyt olisi syytä pitää fyysinen etäisyys toisiin varsinkin, kun ei varmuudella tiedetä, paljonko oireettomat ihmiset tartuttavat viruksia.

Likaisten pintojen koskettelu

Asioitaessa joutuu koskettelemaan samoja pintoja kuin koronaa sairastava. Täytyy painaa bussissa pysähtymispainiketta, tarttua oven kahvoihin, naputeltava pankkiautomaatilla tunnuslukuja.

Viruksen leviämisen kannalta ihminen on pahempi tartuttaja kuin pinnat.

Virusten ihannepaikka on ihminen. Ihminen on täynnä soluja, joissa virukset voivat lisääntyä.

Koronavirus saattaa tarttua myös pinnoilta.

Jos mikrobit joutuvat pinnoille, niiden taudinaiheuttamiskyky alkaa vähentyä. Pinnoilla tautia aiheuttavat virukset säilyvät parista tunnista pariin vuorokauteen.

Jos likainen pinta on ulkona ja auringonpaisteessa, olosuhteet viruksen hengissä pysymiselle heikkenevät koko ajan.

Riskinä saada tartunta esimerkiksi pankkiautomaatilta on, että vähän aiemmin samassa paikassa on käynyt asiakas, joka on yskinyt käsiinsä ja sitten kosketellut automaattia. Hänen jälkeensä toinen koskettaa automaattia ja kaivaa sitten nenäänsä.

Likainen nenäliina

Ihmisiä on opastettu yskimään ja aivastamaan hihaan tai nenäliinaan.

Nenäliina voi olla yksi bakteeripesä, jos aina räkimisen jälkeen työntää kostean liinan taskuunsa. Räkä voi sisältää soluja, joissa koronavirus säilyy. Virukselle avautuu uusi tartuntareitti, kun kostean liinan ottaa käteen.

Saman nenäliinan uudelleenkäyttäminen tarjoaa bakteereille otollisen paikan muhia.

Paras on käyttää paperisia nenäliinoja.

Yhden aivastuksen tai yskän jälkeen liina pitäisi heittää pois. Sen jälkeen tulisi pestä kädet.