Näin koronalta eristäytyminen voi vaikuttaa mielenterveyteen - Terveys - Ilta-Sanomat

Näin koronalta eristäytyminen voi vaikuttaa mielenterveyteen

Iäkkäimmistä ihmisistä osa on kokenut olonsa yksinäiseksi jo ennen koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia.

Julkaistu: 24.3. 11:50

Osa iäkkäistä on kokenut yksinäisyyttä jo ennen koronarajoituksia. Eristäytyneisyys muista on niin poikkeuksellinen tilanne, että se voi horjuttaa psyykkisiä voimavaroja.

Yli 70-vuotiaat ovat voinniltaan ja kunnoltaan erittäin vaihteleva ikäryhmä, mikä tarkoittaa, että muista eristäytymisellä saattaa olla moninaisia vaikutuksia myös ikääntyneiden mielialaan ja mielenterveyteen.

– Tässä joukossa on toimintakyvyltään ja elämänkokemukseltaan hyvin erilaisia ihmisiä, kuvaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n erityisasiantuntija Jukka Valkonen.

Epidemian aiheuttama huoli ja eristäytyneisyys muista on poikkeuksellinen tilanne, joka voi vaikuttaa perusturvallisuuden tunteeseen ja sitä kautta horjuttaa psyykkisiä voimavaroja.

Aiemmista epidemioista tiedetään, että ne ovat lisänneet esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilua.

Iäkkäimmistä ihmisistä osa on kokenut olonsa yksinäiseksi jo ennen koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia.

Yksin oleminen sinänsä ei ole riski, mutta jos yksinäisyyden tunne poikkeustilanteessa yhä kasvaa, se voi laskea mielialaa.

– Jos ei käy edes kaupassa, sitä tärkeämmäksi tulee nyt etsiä muita keinoja, joilla voi pitää yhteyttä toisiin ihmisiin.

Soitto muistuttaa, etteivät muut ole hylänneet

Osa ikääntyneistä hakee sujuvasti tietoa netistä ja pitää pikaviestimillä yhteyttä muihin.

– Yleisellä tasolla digivalmiudet ovat heillä kuitenkin nuoria ikäluokkia heikommat ja mahdollisuudet modernien viestintävälineiden hyödyntämiseen rajatummat.

Yhteydenpito antaa mahdollisuuden keskustella omasta tilanteesta ja myös muistuttaa siitä, että eristäytymisestä huolimatta muut ihmiset eivät ole hylänneet.

– Etenkin nyt on tärkeää pitää iäkkäisiin läheisiin puhelimitse yhteyttä. Myös lapsia voi kannustaa soittamaan, jotta puheluita tulisi useilta ihmisiltä.

Jos ei ole ketään, joka voisi soittaa, ahdistusta voi purkaa myös kriisipuhelimessa.

– Moni kertoo pitkittäneensä soittoa, koska on miettinyt, onko oma tilanne riittävä yhteydenottoon. Kriisipuhelimeen voi soittaa aina, kun tuntuu siltä, että tarvitsee keskustelutukea, Valkonen sanoo.

Iäkkäimmät ovat nähneet poikkeuksellisia aikoja ennenkin

Vaikka viime päivinä esiin on noussut huoli, että kaikki yli 70-vuotiaat eivät noudata annettuja ohjeita, Valkonen muistuttaa, että iäkkäimmät suomalaiset ovat nähneet poikkeuksellisia aikoja ennenkin.

– Siksi ikäihmisillä on elämänviisautta suhtautua tähänkin tilanteeseen realistisesti – he muistavat, että ennenkin on selvitty vaikeista paikoista.