Koronasta murehtiminen voi laukaista fyysisiä oireita – tunnistatko näitä? - Terveys - Ilta-Sanomat

Koronasta murehtiminen voi laukaista fyysisiä oireita – tunnistatko näitä?

”Vaikka kaikkea ei voida hallita, voi luottaa siihen, että ihmisen mieli ja keho ovat tosi joustavia tiukan paikan tullen”, asiantuntija muistuttaa.

Huoli omasta tai läheisen terveydestä voi aiheuttaa monia fyysisiäkin oireita.

17.3.2020 8:08

Nopeasti leviävä koronavirus herättää huolta, pelkoa ja jopa paniikkia. Omaa vointiaan voi alkaa ylianalysoida ihan huomaamattaan.

Mehiläisen työterveyspsykologi Anu Siika-aho painottaa, että hätään ei ole aihetta.

– On hyvä ottaa vakavasti oireensa ja tarkkailla itseään, luottaa faktoihin, kuten ruumiinlämpöön. Jos ei ole kuumetta, luottaa siihen, ettei ole. Helposti mieli silti lähtee laukalle, ja lähes kaikilla meillä on taipumusta semmoiseen katastrofiajatteluun, Siika-aho sanoo.

Ei ole lainkaan tavatonta, että kuormittava elämäntilanne, kuten sairastuminen, ero tai työhuolet panevat niin koville, että henkinen paine alkaa näkyä fyysisinä oireina.

– Periaatteessa mieli voi kehittää mitä tahansa oireita meille. Jos on taipuvainen murehtimaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä oireet myös voimistuvat, Siika-aho summaa.

Kysyimme Siika-aholta sekä Terveystalon johtavalta psykologilta Tuija Turuselta, millaisia fyysisiä oireita henkinen ylikuormitus voi tuottaa.

1. Sydämentykytys ja hengenahdistus

Nämä ovat hyvin tyypillisiä oireita sekä Turusen että Siika-ahon mukaan.

– Sydän saattaa hakata hurjasti. Myös suu voi tuntua kuivalta, kun syljeneritys vähenee. Ääreisverenkierron ja vireystilan muutokset näkyvät siinäkin, että nenänpää voi tuntua vilpoiselta, Turunen linjaa.

Hengenahdistus saattaa olla todella fyysinen kokemus, vaikka se juontaisi juurensa henkiseen murehtimiseen eikä todellisiin ongelmiin hengitysteissä.

– Liiaksi ei pysty korostamaan sitä, että kiinnittäisi huomiota tähän hetkeen ja hengittämiseen. Siihen, että hengittää ilmaa sisään ja ennen kaikkea ulos. Ahdistunut ihminen näet hengittää vain keuhkojen yläosalla, ja hengitys on haukkovaa, Siika-aho toteaa.

2. Ylivirittynyt – tai sitten alivirittynyt tila

Stressi ja asioiden jatkuva vatvominen voi vaikuttaa kahdella tavalla, muistuttaa Turunen.

– Joko ihminen on tosi levoton, hänellä on vaikeuksia rauhoittua ja keskittyä, eikä mitään saa aikaiseksi. Toisaalta ylivirittyneen tilan vastapainona saattaa olla lamaantunut ja jähmeä olo, kuin kaikki tapahtuisi hidastetusti. Tällöin kyse on alivirittyneisyydestä.

Sama ihminen voi olla välillä ylivireä, välillä alivireä ja viettää vain vähän aikaa itselle sopivalla vireystilan alueella, jossa ajatus kulkee ja olo on neutraali, Turunen toteaa.

Jos ajatellaan eritoten koronavirusta, voi monen kropassa olla päällä niin sanottu biologinen hätätila. Sillä tavoin reagoidaan ulkoiseen uhkaan.

– Jos olo on ylivireä, suosittelen syvähengittämään ja suuntaamaan ajatukset tähän hetkeen tai vaikka vaihtamaan paikkaa kodissa. Jos taas alivire vaivaa, nouse ylös ja kävele vähän vaikka sisällä tai hypi hetki, Turunen neuvoo.

Siika-ahon mukaan ajatuksiaan jatkuvasti vatvova ihminen voi olla tunneherkkä, ärtynyt ja itkuinen. Keskittymisvaikeudet saattavat näkyä niin, että on vaikeus muistaa sanoja, kun on niin ylikierroksilla.

– Sitten rupeaa turhautumaan siihen, etteivät asiat onnistu, ja kehä pyörii ympyrää.

3. Unettomuus ja vatsaongelmat

Yhtä lailla univaikeudet kuuluvat kiperään elämäntilanteeseen. Joko on hurjan vaikea päästä uneen, tai sitten tulee heräilleeksi pitkin yötä tai liian varhain aamuyöllä.

– Tässä kohdin muistutan rutiineista, vaikka olisi etätöissä. On tärkeää pitää kiinni vuorokausirytmistä. Ollaan aktiivisia tiettyyn aikaan, säädellään sitä, kuinka paljon seurataan uutisvirtoja, ja ilta rauhoitetaan, Turunen sanoo.

Kropassa ahdistus voi näkyä myös syömis- ja vatsavaivoina.

– Maha voi olla löysällä tai pissattaa koko ajan. Tämä kertoo elintoimintojen kiihtymisestä, Turunen lisää.

4. Pääkipu

Myös päänsärky lukeutuu henkisen paineen aiheuttamiin oireisiin.

– Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että keho on jännittynyt ja hartiat nousevat korviin. Kun ollaan staattisesti yhdessä asennossa pitkään, verenkierto ei pääse toimimaan kunnolla, Turunen sanoo.

– Kannattaa venytellä hartioita ja liikkua vähän, heilutella käsiä ja tehdä taukojumppaa, psykologi toteaa.

Kova tai pitkittyvä päänsärky on toki aina otettava vakavasti.

Muista: ihminen on joustava ja mukautuva!

Ylipäätään asiantuntijat kannustavat suosimaan juuri nyt niitä palautumiskeinoja, jotka ovat aikaisemmin toimineet.

– Lemmikkieläimen silittäminen, läheiselle soittaminen, lukeminen, mieluisan musiikin kuuntelu... Sisäinen puhekin on tärkeää, se, että puhun itselleni rauhoittavia asioita, Siika-aho listaa.

– Läheisiin on hyvä pitää yhteyttä monien kanavien kautta, vaikka fyysisesti se ei olisikaan mahdollista. Haluan painottaa myös perusrytmin merkitystä ja sitä, että tuttu ja turvallinen auttaa sekä itseä että koko yhteisöä. Omalla toiminnalla voi auttaa myös toista, Turunen lisää.

Turunen haluaa muistuttaa siitä, että ihminen on varsin joustokykyinen, mukautuva ja hyvä palautumaan psyykkisesti.

– Vaikka kaikkea ei ole mahdollista hallita, voi luottaa siihen, että ihmisen mieli ja keho ovat tosi joustavia tiukan paikan tullen. Muuten emme olisi evoluutiossa säilyneetkään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?