Aivoverenkiertohäiriön saa vuosittain 25 000 suomalaista. Karkeasti jaettuna tämä tarkoittaa 68:aa sairastunutta joka päivä.
Tällä viikolla vietetään Aivoviikkoa, ja Aivoliitto muistuttaa, että sairastuminen ei aina katso ikää – joka neljäs aivoverenkiertohäiriön saaneista on työikäinen.
Aivoverenkiertohäiriö voi johtua joko aivovaltimon tukkeutumisesta, jolloin kyse on aivoinfarktista, tai vuotamisesta eli aivoverenvuodosta.
TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö syntyy, kun aivovaltimo tukkeutuu hetkellisesti. Vaikka oireet menevät ohi, hätänumeroon on silti soitettava, sillä kohtaus on usein varoitus lähestyvästä aivoinfarktista.
Älä ohita oireita
Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä nopea toiminta on tärkeää.
Aivot säätelevät ihmisen toimintaa, ja siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin eri tavoin sairastaneen toimintakykyyn. Aivoliiton mukaan seuraukset ovat yksilölliset ja riippuvat vaurioituneen alueen sijainnista ja laajuudesta.
Aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita ovat:
Halvausoireet: yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous
Suupielen roikkuminen
Puhehäiriö
Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset
Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä
Huomaa, että oireet ovat useimmiten kivuttomia. Jos kyseessä on aivoverenvuoto, siihen voi liittyä äkillinen ja kova päänsärky.
112 on ainoa oikea numero
Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roineen mukaan 112 on ainoa oikea puhelinnumero, kun epäilee aivoverenkiertohäiriötä.
– Hätäkeskus luokittelee tapauksen, ja hätäpuhelusta alkaen sitä käsitellään kiireellisenä. Ensihoidon rooli on tärkeä, ja vain tällä oikealla hoitoketjulla on mahdollista toipua täydellisesti, Roine kertoi.
Ennuste on sitä parempi, mitä nopeammin potilas saa hoitoa.
– Ei pidä yrittää soittaa mihinkään muualle kuin 112:een. Hoitoon mennään aina ambulanssilla, ei missään tapauksessa omin voimin.
Tärkein riskitekijä korkea verenpaine
Aivoverenkiertohäiriöiden tärkein riskitekijä on korkea verenpaine.
Muita riskiä kasvattavia tekijöitä ovat Terveyskylän mukaan esimerkiksi vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, epäedulliset veren rasva-arvot, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio, diabetes ja sydänperäiset syyt, kuten eteisvärinä. Myös psykososiaalinen stressi ja masennus voivat suurentaa sairastumisen vaaraa.
Näihin tekijöihin vaikuttamalla moni aivoverenkiertohäiriö voitaisiin estää, sillä sairastuminen on yleensä seurausta vuosikymmeniä kestäneestä riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Lähteet: Aivoliitto, Terveyskylä
