Aivokasvaimia todetaan aiempaa enemmän ja se on alkuvaiheessa usein vähäoireinen – tunnista yleisin merkki - Terveys - Ilta-Sanomat

Aivokasvaimia todetaan aiempaa enemmän ja se on alkuvaiheessa usein vähäoireinen – tunnista yleisin merkki

Suomessa todetaan vuosittain noin 1000 aivokasvainta. Diagnoosiin vaaditaan magneettikuva.

Julkaistu: 25.2. 13:22

Pikkusormenkin kokoinen aivokasvain voi olla kohtalokas.

Viikkojen saatossa 70-vuotias mies muuttui yhä verkkaisemmaksi, toistahtiseksi. Kuin hän olisi elänyt hidastetussa filmissä. Neurologin määräämästä magneettikuvasta paljastui syy: molemmilla puolilla aivoja oli valtava kasvain. Mies eli diagnoosin jälkeen neljä kuukautta.

Joskus ihminen voi elää koko ikänsä aivokasvaimen kanssa, joskus kasvain koituu kohtaloksi. Tapaukset vaihtelevat, kuten myös aivokasvainten oireet.

Toisin kuin saatetaan luulla, pelkkä päänsärky on harvoin merkki aivokasvaimesta.

– Yleisin oire on epileptinen kohtaus, neurologi Merja Kallio Docrates Syöpäsairaalasta kertoo.

Kohtaukset voivat ilmetä esimerkiksi poissaolon tunteena, raajojen nykimisenä tai tajuttomuutena. Myös oudot haju- ja makutuntemukset voivat olla kohtauksen oireita, samoin näkö- ja tasapainohäiriöt. Oireet riippuvat kasvaimen sijainnista, laajuudesta, kudostyypistä, kasvutavasta sekä -nopeudesta.

– Olen nähnyt pikkusormen kokoisen kasvaimen tappavan, kun se on tukkinut nestekierron kallon sisällä.

Aivokasvain voi myös olla esimerkiksi yleensä hyvänlaatuinen meningeooma, mutta kasvaimen paikka aivoissa voi olla ”pahanlaatuinen” eli se voi aiheuttaa hankalia oireita ja sitä voi olla vaikea leikata.

Antti, 38, kertoi menneensä optikolle, koska hänen näkönsä oli alkanut sumentua oikeassa silmässä. Tutkimusten jälkeen selvisi, että Antin vasemmassa aivolohkossa oli liki välitöntä leikkaushoitoa vaativa, useiden senttien kokoinen kasvain. Se saatiin kuitenkin onnistuneesti poistettua.

Kaikkia kasvaimia ei kyetä leikkaamaan, koska leikkaus voisi aiheuttaa vakavan aivovaurion riskin. Koepala pystytään yleensä ottamaan.

Aivokasvaimia todetaan aiempaa enemmän

Aivokasvainten esiintyvyys Suomessa ei ole juurikaan muuttunut, mutta todettujen uusien aivokasvainten kokonaislukumäärä on lisääntynyt viime vuosina. Se johtuu Kallion mukaan väestön ikääntymisestä.

– Meningeoomia alkaa olla ihan hirveästi, Kallio sanoo.

Aivoista löytyvä kasvain voi myös olla esimerkiksi keuhko- tai rintasyövästä aivoihin levinnyt etäpesäke.

– Näitä on väestössä enemmän kuin kallon sisäpuolelta lähteneitä kasvaimia.

Yleensä kasvain todetaan, kun oireet alkavat olla selkeitä. Diagnoosiin vaaditaan magneettikuva. Esimerkiksi lyhyitä epileptisiä kohtauksia saattaa kuitenkin esiintyä jo vuosia aiemmin, mutta ne voivat jäädä vähälle huomiolle.

– Korkeamman aivotoiminnan häiriöitä voi olla vaikea todeta, ja ihminen voi tottua niihin.

Äkillinen ja voimistuva päänsärky ovat aina syitä hakeutua lääkäriin. Pelkkä päänsärky ilman muita oireita kertoo kuitenkin harvoin aivokasvaimesta.

Parantuneet hoitotulokset

Yhä useampi jää eloon kasvaimen löytämisen jälkeen, sillä hoitotulokset ovat parantuneet.

Helsingin Sanomien jutussa todettiin hiljattain, että aivosyövän saanut jää todennäköisemmin eloon Helsingissä kuin muualla Suomessa. Kallion mukaan se ei silti merkitse sitä, että syöpää osattaisiin hoitaa pääkaupungissa muuta maata paremmin.

Jutussa viitatussa epidemiologisessa tutkimuksessa ei esimerkiksi otettu kantaa siihen, miten ja kuka aivokasvainpotilaita seurasi, missä vaiheessa he saivat hoitoa tai kuinka pitkään he olivat mahdollisesti olleet esimerkiksi leikkausjonossa. Sitäkään ei selvitetty, kuinka aktiivisesti uusineita kasvaimia hoidettiin.

– Jos joku saa vaikka Ivalossa aivokasvaimen, niin kuinka nopeasti hän hakeutuu ja pääsee magneettikuvaan verrattuna vaikka siihen, että Helsingissä ihminen kävelee itse suoraan laboratorioon? Kallio pohtii.

Nämä oireet voivat olla merkki aivokasvaimesta

Aivokasvain on alkuvaiheessa usein vähäoireinen. Oireet voivat vaihdella riippuen siitä, minkä kokoinen kasvain on, miten nopeasti se on kasvanut ja millä aivojen alueella se sijaitsee.

Tyypillisiä oireita ovat:

  • Epileptiset kohtaukset

  • Jatkuvat ja pahenevat häiriöt muistissa, asioiden ja tilanteiden hahmotuksessa, aloitekyvyssä ja sosiaalisissa taidoissa. Ne voivat näkyä myös käyttäytymisen muuttumisena.

  • Väsymys, jolle ei löydy muuta selitystä.

  • Liikkumiseen ja lihasten toimintaan liittyvät oireet, kuten kömpelyys ja heikkous.

  • Tavanomaisesta päänsärystä poikkeava päänsärky, joka ilmenee yhdessä muiden oireiden, kuten huimauksen, näköhäiriöiden tai pahoinvoinnin kanssa.

  • Erilaiset näkemiseen ja hahmottamiseen liittyvät häiriöt sekä tasapaino-ongelmat.

Joskus on kuullut sanottavan, että koko ihminen muuttui kasvaimen vuoksi aivan eri ihmiseksi. Persoonallisuutta kasvain ei kuitenkaan muuta, mutta ”ihminen voi menettää kykynsä käyttäytyä persoonansa mukaisesti”.

Kaikkia kasvaimia ei löydetä koskaan.

– Sinulla ja minullakin voi olla aivojen pinnalla pikkusormen kokoinen kasvain, mutta jos se ei kasva, sille ei tarvitse tehdä mitään.

  • Kasvaimet aivoissa ovat verrattain harvinaisia. Suomessa todetaan noin 1000 uutta aivokasvainta vuosittain.

  • Aivokasvaimia on kudostyypiltään yli 150 erilaista.

  • Yleisimpiä tyyppejä ovat gliooma eli tukisolukasvain ja meningeooma eli aivokalvokasvain. Noin puolet aivokasvaimista on glioomia, noin neljäsosa meningeoomia.

  • Muut syövät, kuten keuhkosyöpä, rintasyöpä, melanooma tai munuaissyöpä, voivat lähettää etäispesäkkeitä aivojen alueelle.

  • Useimmiten aivokasvainten aiheuttajaa ei tiedetä, mutta yksi tunnettu riskitekijä on aiemmin annettu sädehoito aivojen alueelle.

  • Aivokasvamia hoidetaan leikkauksilla, sädehoidoilla sekä solunsalpaajilla.

Lähde: Docrates Syöpäsairaala