Pitkäaikainen unihäiriö vaikuttaa monin tavoin terveyteen ja toimintakykyyn. Siksi unettomuuteen kannattaa hakea apua.
Unettomuudesta on tullut kansantauti. Suomessa pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii jopa 12 prosenttia aikuisväestöstä.
THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan sekä tilapäinen että pitkäkestoinen unettomuus ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä varsinkin työssäkäyvillä.
Myös murrosikäisten univaikeudet ovat yleistyneet.
Työterveyspsykologi Annamari Heikkilä Terveystalosta kertoo unettomuuden olevan yksi kaikkein tavallisimmista syistä hakeutua työterveyspsykologin vastaanotolle.
Negatiivinen noidankehä
Unettomuus on tyypillinen stressioire: ylikierroksilla käyvä mieli ei rauhoitu, eikä uni tule, tai se jää kevyeksi. Liian aikainen herääminen on yleinen unihäiriön muoto. Kun herää aamuyöllä, mieleen hiipivät tekemättömät työt, huolet ja muut stressinaiheet.
– Aamuyön heräämiset ja katastrofiajatukset alkavat pelottaa, ja nämä ajatukset pitävät yllä unettomuutta, Heikkilä kuvailee.
Unettomuus ja uupumus kulkevat usein käsi kädessä, ja taustalla voi olla pitkäaikainen työpaine, parisuhdekriisi tai muu kuormittava elämäntilanne.
Kun univaje jatkuu, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät. Myös muisti alkaa pätkiä. Väsymys vaikuttaa myös mielialaan.
– Väsyneenä ihminen kokee negatiivisia tunteita neljä kertaa todennäköisemmin kuin virkeänä. Ja kun ei tule onnistumisen tunteita ja kaikki hommat vähän takkuilevat, eikä jaksa enää tehdä asioita, joista saa mielihyvää, syntyy negatiivinen noidankehä.
Ihmiset tinkivät aivan liian usein nukkumisesta.
Puutu varhain
Heikkilä tietää, että osa alkaa hoitaa unettomuuttaan alkoholilla, joka tuntuu rentouttavan ja auttavan nukahtamista, mutta todellisuudessa heikentää yöunen laatua entisestään.
Jos unettomuus vaivaa muutamana peräkkäisenä yönä, tilanne ei ole vielä vaarallinen.
– Mutta jos se jatkuu ainakin kolmena yönä viikossa useita viikkoja, silloin kannattaa ehdottomasti selvittää, mistä tilanne johtuu sekä hakea apua. Mitä aikaisemmassa vaiheessa unettomuuteen päästään puuttumaan, sitä nopeammin ja tehokkaammin hoito onnistuu.
Annamari Heikkilä suosittelee pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsiville potilailleen kognitiivis-behavioraalista unettomuuden (CBT-i) hoitoa, jonka toimivuudesta on saatu paljon tutkittua tietoa ja näyttöä.
”Aamuyön heräämiset ja katastrofiajatukset alkavat pelottaa, ja nämä ajatukset pitävät yllä unettomuutta.
Unihoitoja
Lääkkeettömässä hoidossa pyritään pureutumaan unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja katkaisemaan noidankehä. Menetelmään kuuluu esimerkiksi rentoutumisen opettelu, vuoteessa olon rajoittaminen sekä huolten ja pelkojen hallinta.
– Tätä unihoitoa tekevät unettomuuden hoitoon koulutetut työterveyshoitajat, työterveyspsykologit ja lääkärit. Olen sanonut asiakkaille usein, että unikoulu on vähän kuin koirakoulu: se vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä toimintaa, eli pikavoittoja ei tule.
Hoidon aikana esimerkiksi pidetään kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä, opetellaan asennoitumaan nukkumiseen ja uneen uudella tavalla sekä arvostamaan unta.
– Ihmiset aivan liian usein tinkivät nukkumisesta. Ei ajatella, miten tärkeä osa elämää uni, vaan jatketaan mieluummin Netflix-sarjojen katsomista kuin mennään nukkumaan. Pitäisi oppia myös tunnistamaan se hetki, kun illalla tulee väsymys. Silloin kannattaa hakeutua pian nukkumaan. Jos väsymyksen tunne menee ohi, sitten uni ei enää tule niin helposti.
Heikkilä muistuttaa aivojen tarvitsevan unta, sillä uni auttaa meitä pysymään fiksuina, ongelmanratkaisukykyisinä ja älykkäinä.
Unettomuudella on selvä yhteys mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.
14 pitkäaikaisen unettomuuden seurausta
Psyykkiset vaikutukset
Unettomuudella on selvä yhteys mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.
Mieliala vaihtelee ja ärtyneisyys sekä negatiiviset tunteet ovat tavallisia. Pienetkin vastoinkäymiset alkavat tuntua ylitsepääsemättömiltä.
Uuden oppiminen vaikeutuu, muisti, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikkenevät.
Stressinsietokyky heikkenee.
Unettomuus altistaa usein päihteiden käytölle.
Fyysiset vaikutukset
Diabeteksen riski kasvaa, ja unettomuus altistaa sepelvaltimotaudille, kohonneelle verenpaineelle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
Unettomuus altistaa myös ylipainolle: vähemmän kuin 6 tuntia yössä nukkuvat ovat taipuvaisia ylensyöntiin ja rasvaisten herkkujen naposteluun.
Krooninen unettomuus kasvattaa myös riskiä sairastua erilaisiin muistisairauksiin.
Vastustuskyky heikkenee.
Sairauksista toipuminen ja paraneminen hidastuvat.
Onnettomuus- ja tapaturmariski kasvaa huomattavasti.
Muut vaikutukset
Väsyneenä syntyy riitoja ja kahnauksia muiden kanssa, ja sosiaaliset suhteet kärsivät.
Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa kärsii, kun väsyneenä ei jaksa tavata ja pitää yhteyttä.
Liikunta jää usein vähemmälle.
